Saksassa työskennellessäni toimistossa oli 1-2 koiraa.
Vain parinkymmenen (5 sairaan ja 15 terveen) vanhaenglanninlammaskoirann perimän analysoiti paljasti mutaation, joka saattaa olla yhteydessä ihmisillä olevaan PCD:hen. Staffeilla puolestaan on perimässä leviävä NCL, joka taas voi auttaa diagnosoimaan ihmisen Kuffin tautia.
Koirangeenit.fi sivulta voi lukea erinäisiä uutisia ja tietoa tutkimuksesta. Ihmettelen, ettei tuo ole mahtunut Ajokoirajärjestön tai Saksanmetsästysterrierit RY:n kotisivujen linkkilistalle.
Koirien terveystutkimuksella on oma rahastokin.
Yhden geenin aiheuttama resessiivinen sairaus voidaan paikallistaa vertaamalla n. kymmenen terveen ja sairaan DNA:ta, mutta useamman geenin tapauksissa näytteitä tarvittaan kymmeniä, jollei satoja. DNA-testi tehdään verinäytteestä, jonka voi lähettää tavallisena postina. Tuloksena voi olla geenitesti koirille, sairauksien välttäminen ja ymmärtäminen, josta voi olla hyötyä myös ihmisen geenien ymmärtämiselle.
Hgin yliopistossa tehdään myös kissojen geenitestejä. Tilastot kertovat, että kissalla on 1,6 miljardia emäsparia kun ihmiselle on 3 miljardia.
PLL on lyhenne primääsisestä linssiluksaatiosta. Genoscoper firman sivulla esitellään luokittelu ja todetaan, että myös geenivirheen kantajia voi käyttää jalostukseen, kunhan toinen ei ole. Saksanmetsästysterrieri-lehdessä oli sivulla listattu reilun 40 koiran tuloksia, jotka kasvattajat ovat vapaaehtoisesti kertoneet. Seitsemälle oli merkitty "kantava" ja muut olivat "normaali". Kantajista kerrotaan sairastuvat 2-20% toistaikseksi tuntemattomasta syystä. Ts. edelleen on tuonkin sairauden perimässä arvoituksia. Eläinlääkärin todettua linssiluksaation saa PLL testin ilmaiseksi. Verinäyte pitää lähettää.
Pumilta PLL on löydetty geenivirhe ADAMTS17 geenistä, kuten monelta muultakin rodulta.
Ajokoiramies 1/12 oli monta sivua jalostukseen liittyen. Suomen ajokoiralla voidaan perimästä tunnistaa ataksia. Parissa lehden jalostusilmoituksessa, jotka saattavat olla sivunkin kokoisia, todettiin "ataksiatesti tehty, tulos normaali" tai "ataksia-vapaa (testattu)". Ataksiatestinäytteen voi ottaa poskisoluharjalla ja ajokoirajärjestö saattaa maksaa testauksen.
Lisäksi kokemusperäisesti tiedetään toki monien sairauksien olevan perinnöllisiä (ihosairauksia, kivesvika, sydämen rappeutumista, ja imusolmukesyöpää ja häntämutka, mutta niihin ei ole vielä geenitestejä ja siksi niitä sairastavien koirien tulisi lähettää näytteet tutkimukseen. Suomenajokoirien geenipankissa on 9.12.2011 yhteensä 763 näytettä. Lonkkakuvausten lisäksi ollaan huomioitu myös lähisukulaiset ns. indeksiä laskiessa.
Immuunijärjestelmää säätelee MHC geenialue ja koirilla sen nimi on DLA (dog leukocyte antigen). Suomenajokoirien monimuotoisuuttaa kartoittaessa MHC alue otettiinkin huomioon ja lisäksi 18 DNA:n toistojaksoa, joita pidetään luonnonvalinnan suhteen neutraaleina ja niiden monimuotoisuudesta voidaan päätellä populaatiokoon muutoksia ja jalostustottumuksia.
Ajokoirilla on tyypillinen ongelma, että tiettyjä uroksia käytetään liikaa. 2007-11 rekisteröidystä 9574 pennusta kymmenen urosta on ollut 20%:n isänä! Osa kasvattajista ei siis ymmärrä muuta kuin koepisteitä ja rahaa. Jalostusneuvojat eivät suosittele urosta, jolla on yli 100 pentua. Tietokantojen avulla kuka vain voi laskea sukusiitosasteen ja nähdä rekisteröidyt pentueet.
Evirakin on kunnostautunut alalla (hs.fi) ja raportoi tappavan geenin löydöstä Coton de Tuléar rodulla, jossa 8% on kantajia. Tuohonkin on nyt geenitesti olemassa.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen