Augsburgin erään leipomon näyteikkunan vasemmassa laidassa on pääsiäisleipiä (Osterfladen). Useimmin ne ovat mallia manteli tai rusina (eräs ohje, mutta myös voi ja karpalomarja versioita bongasin. Samoin pinaatti-kananmuna version. Yhtään en maistanut, kun pitäisi ostaa puolikas leipä vähintään ja kilohinta on varmaan aika kallis. Rottenhöferin nettikaupan kilohinta on 18,90, mutta se on varmaan kaupungin kallein.
Pääsäisleivän syönti vuoristossa auringonlaskun koittaessa symboloi pääsiäisen tuomaa syntien sovitusta ja uudelleen kasvavaa maata. Se vastaa vähän kuin karitsanpaistia. Erityisestä nuukiksi tunnetetuissa Saksissa ja Schwabenin alueella pääsiäisleipä on perinteistä - hinnasta huolimitta.. (lähde).
Mynssenin Rottenhöferin konditoria tarjoaa pääsiäisleipien ja leivonnaisten sekoitusta.
Tietysti tyypillisintä on löytää suklaapupuja...
..ja pääsiäismunia.
Rottenhöferin isoin "suklaamuna" maksaa 180 eur. Siinä lienee jo painoa ja valikoimaa sillä sen nettikaupassakin 850 g maksaa vain 67,15 eur (toimituskulut Suomeen 20 eur).
SZ:n kuvakavalkadi pääsiäistavoista lomamaista (missä nyt ei saksalaisia turisteja olisi?) Suomen kohdalla taas väitetään, että täällä virvotaan koivunoksilla ja että pääsiäissunnuntaina lapset menevät huutaen ja meluten kaduille. Suomenkielisellä wikipediasivulla ei mainita koivunoksista muuta kuin että niitä voidaan kerätä ruukkuihin. Pääsiäissoitto on ollut joskus yleistä, mutta minä en ole kuullut yhdestäkään tapauksesta: Monissa kylissä järjestettiin ja muutamissa järjestetään edelleen pääsiäissoitto, joka puolenyön jälkeen kiertää kylän kaikki talot ja herättää ihmiset. Soittajat kuuluu yrittää kastella viskaamalla näiden päälle vettä. Aiemmin soitto aloitettiin usein vasta pääsiäisaamuna auringon noustessa ja erityisesti pillejä ja torvia soiteltiin pitkin päivää molempina pyhinä. Viime aikoina soitto on aloitettu aina jo puolenyön jälkeen, jolloin pääsiäinenkin varsinaisesti alkaa
BR:n kuvia Frankenista kuin siellä on lumi jo sulanut värikkäiden pääsiäiskoristeiden tieltä.
Suomen Kuivalehden Ameriikan toimittaja oli lukenut Bonhoefferistä kertovan kirjan ja teki siitä pitkän tiivistelmän. Itse asiassa B. matkasikin välillä USAan, mutta ei halunnut jäädä sinne turvapaikkaan vaan olla vastustamassa rasismia ja natseja. Siitä on tehty elokuvakin, jossa B. toki puhuu englantia. Jos luterilaisilla olisi pyhimyksiä, Bonhoeffer olisi jo pyhä Dietrich. Metaxas on vaikean tehtävän edessä, sillä eettisesti uskomattoman kirkasotsaisen, idealistisen, ja erinomaisen kristityn muuttaminen lihaksi ja vereksi on vaikeaa. Lopputulos on erittäin hyvin kirjoitettu, sävyltään neutraali spirituaalisen supermiehen muotokuva, jonka ehdottomasti vahvin arvo on kirjan kohde itse.
Bonhoeferin (1906-1945) (erinomainen suomenkielinen wikipedia-sivu) isä oli Berliinin yliopiston psykologian proffa ja poika väitteli teologiasta 21-vuotiaana. Mm. v. 1931 hän pohti aika nykyaikaiselta kuulostavaa aihetta "miten välittää kristinuskon totuuksia nykyajan kielellä uskosta vieraantuneille nuorille suurkaupunkilaisille." 1937 pappisseminaari käskettiin lopettamaan ja se jouduttiin viemään maan alle. V. 1938 hän sai ensimmäiset kontaktit salaliittolaisiin. 1940/41 hänen puheensa ja kirjoituksensa kiellettiin. Tukholmassa hän yritti saada englantilaisen piispan kautta liittoutuneet tukemaan vastarintaa, mutta Churchill ei suostunut. Hänet pidätettiin 1943 ensimmäisen kerran kun oli löytynyt papereita häntä vastaan, mutta salaliitossa olleet upseerit pystyivät estämään tuomiot aina Stauffenberg iskuun asti, jolloin upseeritkin joutui tilille teoistaan.
Lokakuussa 1944 Bonhoeffer vietiin Gestapoon kuulusteltavaksi ja seuraavana vuonna hän oli vangittuna. 8.4.1945 B. hirtettiin Hitlerin salaliittolaisten pikaisen eliminoimiskäskyn takia kuukausi ennen Saksan antautumista.
Vasta Saksojen yhdistymisen jälkeen Saksan liittopäivät sääti lain, jolla Bonhoefferin ja muiden vastarintataistelijoiden tuomiot julistettiin lainvastaisiksi.
Bonhoefer eikä Stauffenbergikään pitänyt salamurhaa uskonnon vastaisena sillä Hitlerin elossa oleminen olisi suurempi paha.
Joulukuussa 1944 hän kirjoitti perheelleen runon vankilasta, joka on lyhennettynä ja muokattuna 1986 virsikirjassa nro 600 "Hyvyyden voimaan ihmeelliseen suojaan". Sävel on itse Erkki Melartinin, mutta ei noihin sanoihin. Sen sanat valkenee tuota taustaa vasten paremmin esim.
2. "Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme. Hän itse meille rauhan valmistaa."
4. "Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan."
5. "Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin."
Saksalainen version uudenvuoden hitistä: Von guten Mächten..
P.S. Saksassa myös muutamalla jalkapallostadionilla on myös Schalke ja Hertha BSC.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen