19.11.2012

Sodan arvet


Sunnuntaina oli liput puolitangossa tai mustilla surunauhoilla varustettu. Päivä oli Volkstrauertag eli kansan surupäivä. 90-vuotta sitten se perustettiin muistelemaan 1. maailmansodassa kuolleita. Natsit tekivät siitä sankarienmuistopäivän 1934 ja edelleen äärioikeistopiirit haluavat väärinkäyttää muistopäivää (ZDF). Vuonna 1950 päivää alettiin viettää jälleen muistamaan kummassakin maailmansodassa kuolleita ja kansallissosialismin uhreja. Se on myös rauhan edistämisen päivä. Liittopresidentti Gauck piti puheen Bundestagissa (MDR).

Myös Helsingissä suurlähettiläs pitää puheen ja laskee seppeleen muistomerkille Tähtitorninmäen kupeessa.



Kävin tilaisuudessa, jonka teemana oli "kirkot, kansalaisjärjestöt ja globaali oikeudenmukaisuus".
Ensin edustaja Haavisto ja Espoon piispa Luoma pitivät alustuspuheenvuorot ja lopuksia oli muutamia yleisökysymyksiä 90% täydeltä kirkkosalilta.

Kummatkin puhujat olivat erinomaisia. Olen ollut aiemminkin kuuntelemassa Haavistoa, joten asia ei tullut yllätyksenä. Anekdootteja riitää Iisalmesta Sudaniin eikä edes tullut samoja uudelleen.
Yksi mummo höpötti täysin aiheen ulkopuolelle maailmanlopun teemoihin, mutta Haavistolta löytyi siihenkin aiheeseen yleisöä hauskuttaneet sitaatit Linkolan ja Paloheimon haastattelusta asiaan liitten.

Haavisto, jota Essen juttu kutsui vaatimattomasti planeetan puhemieheksi, on ehtinyt myös romanien neuvottelukunnan pj:ksi. Romanien asema Itä-Euroopassa ja Etelä-Euroopan laittomien siirtolaisten asema ovat esimerkkejä Euroopan omista ihmisoikeuspulmista.

Kumpikin puhuja on Kirkon Ulkomaanavun hallituksessa. Järjestön Toisenlainen lahja on jälleen ajankohtainen asia harkittavaksi.

Haavisto pohti auttamisvelvollisuuden ulottovuuksia läheltä kauaksi. Tapoja auttaa on monia kuten järjestöjäkin ja pienikin lahjoitus on jollekin tärkeä. Avun perillemenon epäily on usein vain tekosyy olla antamatta.
Eräällä 100'00 asukkaan pakolaisleirillä Haavisto oli kävellyt teltan tapaisen ohi, josta katseli lapsia ja josta riensi nainen ulos juttelemaan ja saatuaan tietää ohikulkijan EU:n edustajaksi hän pyysi välittämään kiitokset pressusta ja kanisterista (terveiset menivätkin perille Solanalle asti).

Luoma käsitteli lähimmäisen rakkautta Raamatun lähtökohdista eikä johtopäätös ollut kovin yllättävä, että se ja usko kuuluvat yhteen.

Myös ympäristöstä huolehtiminen kuuluu ihmisen vastuulle.

Epäoikeudenmukaisuuden kokeminen on myös yksi konfliktien syistä.
Saksenin piispa oli sunnuntain muistotilaisuudessa todennut:
 "Frieden ist eine ständige Aufgabe und verlangt eine bestimmte Lebenshaltung: Friedfertigkeit und die Bereitschaft, Gegensätze zu überwinden".

Haavisto kertoi tavanneensa monenlaisia nuoria erityisesti pressavaalikiertueella. Yhden joukon ohjenuorana on peilata tekojaan "what Jesus would do"-periaatteella - vaikka eivät välttämättä olisikaan syvästi uskonnollisia.
Sadoissa eri asteen kouluissa on luotu sovittelukäytäntö riitojen ratkomiseksi. Kuulemma eräs ammattikoulusta työelämään siirtynyt oli kovasti ihmetellyt, ettei työpaikalla, jossa oli huono työilmapiiri, ollut vastaavaa käytäntöä.

Kultaoravakylän väki ja vierailijat saivat lopuksi kahvia ja pullaa 10 eurolla, joka meni lyhentämättömänä Tansaniaan AIDS-orpojen orpokodin hyväksi.
 Kirkosta löytyy Aalto-huonekaluja ja valaisimia.
Ulkosuomalaistyön piispa on muuten  jo hyvissä ajoin joutunut kirjoittamaan "jouluhartauden" Saksansuomalaisten lehteen, jossa muuten kerrotaan myös Namibialaiseen kouluun tehtävästä työstä. Mynssenissäkin sille on kerätty usein kolehtia ja suomalaislapset ovat mm. taitelleet postia teemaan liittyvässä tapahtumassa.
Tämä kuva on vanhempi, mutta myös sunnuntaina oli bändi laulajineen.
Saksan pää-TV-yhtiö ARD piti kuolemaa käsittelevän teemaviikon "Leben mit dem Tod". Voi esimerkiksi suositella G. Jauchin TV-ohjelmaa (ruudussa muuten lukee kokoajan tuon TV-staran nimi..), joka sunnuntaina käsitteli teemaa haastattelemalla parantumattomasti sairaita - ja päivystävää teologia Dr. Kässmania, joka on itsekin sairastanut syövän. Lisäksi ohjelmassa haastateltiin onkologia, joka on joutunut työssään kertomaan ikäviä uutisia satoja kertoja.


Grankullassa on Schroderuksen teos "Foni", jonka  taiteilijasta on hankala erehtyä (kts.   Jyväskylässä Mattilanniemen "Hyöky" ja Itäkeskuksessa (Kuru) ).

Berliinin filharmoonikkojen Musiikkitalon konsertti on muuten kuunneltavista Areenasta. Höblan mukaan Sir ei saanut kukkasia eikä yleisö ylimääräisiä. Kritiikot ja yleisössä olleet Hesarin haastattelemat kapellimaisterit  toki ylistivät konserttia ja miten taitavia soittajat ovat. Jos vierastaa modernia musiikkia kannattaa kelata esiin Wagneria ja etenkin lopun Schumannia.

Keine Kommentare:

Kommentar veröffentlichen