06.11.2012

Freising

BR:n Mediathekista on vielä nähtävillä Franz von Suppén Requiem, joka tuli torstaina (Do siis valittava Mediathekista).
Es spielt die Philharmonie Festiva und es singt der Philharmonische Chor München unter der Leitung von Gerd Schaller.

Konserttipaikkana on luostarikirkko (Zisterzienserkloster) Ebrachissa.


Kun Odoaker (kenties hunni Attilan hovissa kasvanut) hallitsija löi roomalaiset 400-luvulla. Häneltä ei porukkaa riittänyt Alppien pohjoispuolelle, joten sinne pääsi Böhmistä vaeltamaan porukkaa (boio-varii), ja niiden sekoittuessa kantaväestöön syntyi Bajuwarien (lat. Bavarii) heimo, joka asutti nykyisen Etelä-Saksan ja Itävallan, Italian ja Sveitsin osia. 700-luvulla tuli Lex Baiwarionum laki käännytämään pakanoita kristinuskoon. Siitä siis sai Baijeri (Bayern) ja baijerilaisten (Baiern) alkunsa. I-muotoa käytettiin v. 1825 asti kunnen Ludwig I päätti toisin.



Freisingin taajama on Mynssenin S-Bahnin ulottuvissa. Ei kovin kaukana lentokentältä. Sillä on ihmeen hyvä suomenkielinen wikipedia-sivukin. Siitäkin käy ilmi, että asutusta on 700-luvulta.



Säästöpankilla vaikuttaa olevan samanlaiset kukat kuin Mynssenin Hirmerillä.
Kadulla näkyy karhuja paljon, koska se on Freisingin vaakunassa. Tässä kuvassa ne ovat enemmän taideteoksen näköisiä.

Freisingin asukasluku on vajaa 50'000, mutta sen koko alueen (Distrikt) väkiluku on 150'000.
Freisingissa ajaa maakaasulla käyviä busseja, joista yksi näytti olevan menossa Hittostrasselle. Siellä kyllä pärjää kävellen mainiosti.
Kaupunginmuseo on onneton, joskin pääsymaksu oli vain 2 eur. Kuvassa raatihuone Marienplatzilla.


 



 Kaupungintalon tms. salissa.







Maallisia linnoja siellä ei ole kun piispa toimi kätevästi hallitsijanakin. Toisella kukkulalla sijatsee entinen luostari, joka perustettiin v. 830 piispa Hitto von Freisingin toimesta. Nykyisin siellä Weihenstephanilla toimii panimoravintola ja wikipedian mukaan maailman vanhin panimo Weihenstephan.

Samalla alueella sijaitsee Mynssenin teknillisen yliopiston (TUM) ja ammattikorkeakoulun biokemiaan liittyviä laitoksia. Alueella on kesäisin yleisölle avoina puutarha.

Sovellettua matematiikka opiskelleet törmäävät Prandtlin lukuun, joka on freisingiläisen Ludwig Prandtl'n (1875-1953) keksintöä. Sitä käytetään puolestaan laskemaan Rayleightin lukua, joka määrää raja-arvon, milloin lämmönsiirto tapahtuu johtumalla ja milloin konvektiolla (kaasun tai nesteen mukana). Hän tosin työskenteli pääasiassa Hannoverin yliopistossa vaikka valmistui Mynsseninstä tohtoriksi. Hänen tärkeä julkaisu oli 1904 nesteen virtaus pienessä kitkassa. Hän älysi rajakerroksen merkityksen ja mm. lentokoneen siiven kokeaman nosteen romahduksen syistä. Lanchesterin kanssa hän kirjotti siipien teoriaa. Hän konsultoi myös Saksan ilmavoimia, josta Göring oli vastuussa. Garchigin tutkimuskeskuksessa on yksi katu on nimetty hänen mukaansa.

Keine Kommentare:

Kommentar veröffentlichen