Kultakautta

 Turun kaupunginmuseon vieressä on  Turun ja Leningradin ystävyyden patsas (1968). Siitä vaan arvaamaan, ketä noist oikke o Turuust. Teoksen nimeä ei paikalla pahemmin mainosteta..

Jussi Mäntysen joutsenien puoluekannasta tai kotipaikasta ei ole tietoa. Paljastettu 1959.

Tällä hetkellä siellä on Serlachiuksen museosta Mäntästä lainassa mukavia Suomen taiteen kultakauden teoksia. Julisteessa on Berndtsonin Taiteentuntijat. Turun omissa kokoelmissa on sen kesämaalaus "Kesä".

Aulassa esitetllään Serlachiusta henkilönä videolla. Monitori on näppärästi pistetty kehysten sisään ja upostettu vanhan ajan tapetilla varustettuun seinään. Edes kaiuttimia ei näy.

Gustag Nyströmin suunnittelema taidemuseo on avattu 1904. Se sijaitsee mäellä. Torilta kävelymatkan päässä.

Ehottomasti käymisen arvoinen ja etenkin nyt kun siellä on vieläpä  yläkerrassa omista kokoelmista  yleisön suosikkeja kuten esim. Gallen-Kallelalta mm. Akka ja kissa. Kts. Taideomuseon omatlta sivulta lisää.
Turussa on useita Noormarkusta kotoisin olevan Danielson-Gambogin (esim. Poutapäivä)  ja Turussa syntyneen Victor Westerholmin tauluja, joita kyllä kelpaa esitellä.

Turun taidemuseon kokoelmissa on Edelfeltin Ruokolahden eukkoja. Niitä on kaksi hirsiseinän edessä juoruamassa. En tiennyt koko taulun olemassa olosta. 

Harvempi turisti eksyy yllä olevaan puutaloon, joka on ÂA:n betonirakennuksen vieressä. Sieltä löytyy kamaa jos johonkin lähtöön. Turkulainen porvarisrouva kun solmi avioliiton sillä ehdolla, että saa mitä haluaa. He kävivät paljon ulkomailla. Joka vuosi mm. lääkärärin tarkastuksessa ulkomailla. Lopulta kun tila Aurajoen lähellä sijainneessa 22 huoneisessa rakennuksessa loppui niin hän siirtyi keräämään miniatyyrimaalauksia. Rakennus on sittemmin jouduttu purkamaan, ja sentään löytyi tuollainen samalta aikakaudelta kotoisin oleva puutalo, joka tosi on suht pieni alkuperäiseen verrattuna. Kts. museon kotisivuilta pieniä kuvia.

---

Turussa on ulkoveistoksia moneen lähtöön.

Turussa Pärren (W. Runeberg 1888) takaa siintää itse Engelin 1819 piirustama Vartiovuoren tähtitorni (kts. kuva). Onneksi se sijaitsee niin etäällä, ettei palanut muun kaupungin kanssa suurpalossa.

Tämä Posankka (porsas ankka) on Alvar Gullichenin luomus (1999). Kun en tiennyt niin epäilin Harro Koskista. Sen kuuluisista sioista tuo onkin risteytetty sillä taiteilija halusi kritisoida geeniteknologiaa. Pesulan ravintolassa oli pienempi versio. Noh, jos tuota joku krisoi niin ajatelkoon, mikä  taiteilijan suunnitelma A olisi ollut:

”Kaikkien aikojen raskain ja näyttävin  Bonk-kone”,  suurikokoinen Bonk’s Atomic LLBH Succer. Se oli  tankkiauton ja kaivosimurin risteytys, ongelmajäteratkaisu, jolla bonkmaailman lainalaisuuksien mukaan olisi imetty ja hävitetty mitä tahansa materiaa ja lähetetty se ulkoavaruuteen. Teos osoittautui kuitenkin teknisesti ja taloudellisesti hankalaksi toteuttaa." (lähde).

Tämän taiteilija on tietenkin turkulaisen Wäinö Aaltosen, jonka museo kaupungissa on. Teos "Kun ystävyyssuhteet solmitaan" on paljastettu v. 1955.  Vuonna 1945 lähes kaikki turkulaiset saivat joulupaketin [kummikaupungistaan] Göteborgista. Kiitokseksi tuo lahjoitettiin 1955 ja muutamaa viikkoa myöhemmin Turussa paljastettiin kaksoiskappale symboloimaan kaupunkien läheisiä välejä.

Liekö kaupungin kartassa teksti "Paavo Nurmen liikenteenjakaja".. Wäinö Aaltosen eräs kappale (paljatettu 1955). Jyväskylän valos on vielä näkemättä. Lausannen olympiamuseon edessä olen vahingossa tavannut.

Entisen työpaikkani hissistä saattoi seurata samaista lukujonoa, mutta toiseen suuntaan. Hissin seinässä oli tekstiä jänisten lisääntymisestä. Noh, Turussa on turvauduttu lukujonon keksijän kotimaahan Italiaan. lisätietoa. Ai niin, oikealla Turun WTC kaksoistorneista toinen.