Yhteisvastuukeräys

Ostin Olarin kirkon yhteisvastuumyyjäisistä tuunattuja Iittalan Kartio-laseja. Kaj Franckin tuotantoa v. 1958. Yleensä tukeni on ollut ohjelmamaksuja lukuisista hyväntekeväisyyskonserteissa, joita varmaan taas lähiaikoina tulee paljon.

Tarjakin avasi viimeisen kerran keräyksen. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla torjutaan tänä vuonna ylivelkaantumista Suomessa ja tuetaan pienrahoitustoimintaa Ugandassa.

Takuu-Säätiö käynnistää yhteisvastuuvaroin Suomessa pienluottohankkeen, jossa myönnetään taloudellisessa ahdingossa oleville ihmisille matalakorkoisia pienlainoja, joiden avulla he voivat saada elämänsä ja taloutensa uudelleen hallintaan. Tuo säätiö on itseasiassa perustettu v. 1991 Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ja se on osoittautunut tarpeelliseksi.
Kampin keskuksessa on itse kuilukin.

40% tuloista menee ulkomaan kohteeseen tukemaan Ugandan kyläyhteisöjen säästö- ja lainaryhmiä, joiden jäsenille opetetaan taloudenhallinnan ja itsenäisen toimeentulon hankkimisen perustaitoja.

Myös Otto-automaattit keräävät Yhteisvastuu-keräykseen. Saksalaisen seurakunnan lehdessäkin on juttua Gemeinsame Verantwortungista mallitilisiirtoineen.
Herra presidentti Niinistö muistaakseni joskus piti puhetta, jossa hän väläytteli lahjoitusten verovapautta. Nyt hän voisi lunastaa sanojansa ja edistää kotimaisille yleishyödyllisille järjestöille ja tukiyhdistyksille suunnatut lahjoitukset vaikka 2 keur asti vuodessa verovähennyskelpoiseksi tuloverosta. Wikipedian mukaan Saksassa lahjoitetaan vuosittain 3-5 mrd. euroa (36..60 eur / henkilö) n. 600'000 yleishyödylliselle järjestölle ja 15'000 säätiölle. Siellähän Spendet voi vähentää verotuksessa (abzugsfähig sein).

Kampanjan mannekiini näyttää olevan Turun piispa Kalliala, jonka saarna on netissä luettavissa ja katseltavissa.
Sen kunniaksi muutama valokuva Suomen Turusta, jotka on otettu n. vuosi sitten.

Engel suunnitteli Turun tuomiokirkon tornin huipun 1827 paljon jälkeen.

Kannattaa katsella panoraamakuvia tästä Suomen kansallispyhäköstä.

Sisuta paloi 1827 tulipalossa kaiketi hyvin pitkälti. Katollinen tausta näkyy lukuisine pikkukappeleineen, jotka on sittemmin pääasiassa (piispojen) hautakappeleina.

Monot ojossa.

Tässä systeemissä haiskahtaa hieman saksalaiselta tyyliltä. Pyhän Yrjänän eli Gezeliuksen kappelissa autuaaksi julistetun piispa Hemmingin arkku.

Kuningatar Kaarina Maununtyttären (synt. Karin Månsdotter) hauta (1613). Hän ja syrjäytetty puoliso Erik XIV vietiin arestiin Turun linnaan vuodeksi. Heidät erotettiin ja Erik ehti vielä viettää aikaansa neljässä eri linnassa, kunnes hänet myrkytettiin arsenikilla. Kaarina ehti viettää kartanoelämääkin. 

Happea riitää, mutta ei tuolla noita penkkejä mitenkään älyttömästi ole.

Alttarin edessä oli joku kuorokoroke. 

Edessä on pienet urut ja takana isommat.

Lapuan urkujen jälkeen Suomen toiseksi suurimmat urut (81 äänikertaa, V. Virtasen urkurakentamo).

Acricola lukee eteisessä. 

Piispan maja on n. 200 metrin päässä tuomiokirkosta.

Sitten kaupungin se toinen nähtävyys:

Sitten vielä se kolmas nähtävyys (siinähän ne olikin?):

Turun linna, joka naapurostonsa kanssa viettää kuollutta talvea. Vain joku satamaan menevä auto saattaa olla liikkellä.