Viruksia yms.

MTV3:kin teki uutisen, että FIMMin tutkimusryhmä mukana tutkimuksessa, jossa oli löytynyt 11 geenialuetta, jotka liittyvät sairauksiin liittyvien aineenvaihduntatuotteiden säätelyyn eli niistä voidaan sairaus havaita hyvissä ajoin.

Göttingenin Max-Planck -instituutin tutkijat ovat pystyneet ottamaan kuvia elävän hiiren aivoista, joiden hermot ovat 1000-kertaa hiusta ohuemmat (70 nm). Hyvin lyhyt video on lehdistötiedotteen alaosassa.  Sillä pääsi myös Science-lehteen. Toiveissa on että neurologisia sairauksia (Alzheimer, autismi, Parkinsonin tauti) pystyttäisiin tutkimaan paremmin.
Leica valmisti tuollaisen STED mikroskoopin v. 2008 ja nyt niitä on ilmeisesti satoja ympäri maailmaa.
Tuo päätutkija Prof. Hell on ollut myös Turusssa  siirtotyöläisenä ja on saanut v. 2009 kunniatohtoruuden Turun yliopistolta.
Saksassa arvioidaan olevan 1,2 milj. dementiikkoa. Vuoteen 2030 mennessä määrä kasvaa puolella miljoonalla. 2/3 dementiaa sairastavista ovar Alzheimeria sairastavia.

MIT:ssa löydettiin geeni, joka vaikuttaa toisiin geeneihin liittyen aivojen muistitoimintaan (linear memory). Sillä pääsi Nature-lehteen. Kyseinen geeni ohjaa muiden geenien kopioimista viestinvälittäjä RNA:han, jonka toiminnan seurauksena muodostetaan proteiineja, jota tarvitaan aivojen toimintaan. Aivojen virtapiiri toimii signaalia välittävien ja estävien hermosolujen yhteyksien kautta ja jos ne eivät ole tasapainossa tulee häiriöitä kuten autismia, skitsofreniaa ja epilepsiaa (kts. MIT:n juttu).

Viikolla hs.fin kolumnissa kerrottiin Science lehden jutusta, jossa oli syöpälääkkeen havaittu liottaneen beta-amyloidiplakkeja aivoissa nopeasti. Testauksessa oli käytetty hiiriä, joille oli saatu ko. plakkia geenimuuntelulla. Niiden sairaus aiheutti, etteivät ne alkanee tehdä pesää vessapaperisilpusta. Hämmästyin, että hs.fi:ssä on noin erehdyttävästi tiedeuutista muistuttava juttu, missä ei oltu kumitettu kaikkia outoja sanojakaan. Piti siis googlata kirjoittajaa, joka on tiedetoimittaja (myös Tiede lehdessä), mutta jolla ei ollut hs.fi:n v. 2008 jutun mukaan mitään koulutusta. Hienoa, ettei Tampereen viestintäkurssilaitos ole pilannut kaikkia!

Yleradio1:n Tiedevartissa todettiin, että geenit ovat muistisairauksien taustalla lähinnä vain niillä, jotka sairastuvat nuorena.  1/4 voisi olla geenitaustaisia ja 3/4 elämäntavoista. Valtimosairauksien ehkäiseminen liikunta ja terveellinen ruokavalio pätee myös muistisairauksiinkin kuten myös tupakoinnin ja ylipainon (diabetes-riski) välttäminen on tärkeää. Akatemia rahoittaa parilla miljoonalla immunologiaan liittyvää tutkimusta, jossa on yhteistyökuvioita Saksan ja Kiinan kanssa. Virologian huippuyksikön labrasta on tässä jutussa minuutin verran kuvaa.

Akatemian rahoittama Fidipro-proffa Karoliinisesta instituutista on puolestaan tutkinut Turussa autoimmuniteettisairauksia (MS-tauti ja reuma) geenidiagnostiikkaa ja eläinmalleja yhdistämällä. Tavoitteena tunnistaa, mitkä tekijät laukaisevat taudit ja pyrkiä kehittämään vaikka rokote reumaa vastaan, mutta semmoinen voi viedä vaikka parikymmentä vuotta.

Belgissa 3D-tulostimella on tehty leukaluu.


Zeit kertoo 16-v. massaspektrometrin käyttäjästä, joka saa tarjota päivän laadukasta saksan sanastoa:

• Es hat sich einfach so ergeben.
• Dass es derzeit keinen Mitarbeiter an der Hochschule gebe, der sich damit auskenne. (derzeitin lyhennys on dz.).
• halb im Scherz meinte er
• dass ich mir das durchaus vorstellen könne – und wir waren uns dann schnell einig. (Huom! Saksassa on myös geeinigt, joka tarkoittaa "yhdistyneet", mutta tässä "olla samaa mieltä" on myös tuommoisessa menneessä tapauksessa vain einig).
• Projekt ging es darum, herauszufinden,
• Projektbetreuer
• Referent
• mit dem Gerät umgehen können
• Wahlpflichtfach
• infrage stellen
• Da will ich mich noch überhaupt nicht festlegen
• auf Lehramt
• allmählich Hemmungen (Nur keine Hemmungen! = älä ujostele!)
• vage (vrt. engl. vague)
• Physikbücher als Abendlektüre, das kann ich mir nicht vorstellen. (Huom! mich vorstellen on tietysti "esitellä itsensä" eikä kuvitella).