Ihan tälläiseen vehkeeseen kuten Alpeilla tai Norjassa ei ole tarvetta.
Japanissa kinosti jonain vuonna enemmänkin.
Tuli JuHan kirjakatsauksesta mieleen taas kerran verrata Suomen systeemiä Saksan vastaavaan. Siellä neljä ekaa vuotta olla peruskoulussa Grundschule, ja sitten jo eriydytään Hauptschuleem, Realschuleen tai Gymnasiumiin. Systeemi on tietysti vaihtelee osavaltiosta riippuen. Jossain voi olla myös Gesamtschule. Suomalaisten ja ulkomaalaisten Internetin keskustelupalstalla on aiheesta kärkevää keskustelua. Syystäkin ovat vanhemmat ymmällään ja huolissaan. Erityisesti on vaarana, että jos lapsi ei osaa tarpeeksi hyvin saksaa, voi se jo estää gymnasiumiin pääsyä...
En tiedä saako gymnasium-polulle lähteneet sitten paljon parempaa opetusta vaikka matikassa kuin Suomessa luokanopettajien toimesta ja mitkä ovat aineiden erot. Gymnasiumiin pääsy voi vaatia opettajan suosituksen ts. hyvän koulumenestyksen tai pääsykokeen läpäisyn. Sieltä kyllä pääsee sitten Realschuleen, mutta toisin päin se on vaikeaa, koska G:ssa ollaan ehditty lukea enemmän kuten kahta vierasta kieltä yhden sijaan.
Der Spiegelin Lernatlas 2011 tuloksena Baijeri oli ykkösenä ja suurkaupunkien sarjassa Mynsseni. Ei yllättänyt, että Bremen on peränpitäjänä. Tuossa on kyllä tilastoitu kaikenlaista outoa, kuten vaikka aktiivisuutta Punaisessa ristissä tai puolueissa. Tuossa olisi tilastoista kiinnostuneille tutkittavaa moneksi tunniksi. Suomessa yksi ainoa lukiovertailu saa aikaan jonkinlaisen medianäkyvyyden ja pienen keskustelun, mutta se siitä. Tämä puuhastelu on muutama kertaluokkaa isompaa.
Tässä Baijerin faktatietoa. Tuo 3,8% 15-25 v. nuorisotyöttömyys on aika hyvä saavutus.
Weltin jutussa tiedetään kertoa, että Saksassa koulusta työelämään siirtyminen sujuu paljon paremmin kuin Suomessa. Saksassa kun nuorisotyöttömyys oli lokakuussa 2010 8,5% ja Suomessa 20%.
V. 2008 PISA-tutkimuksessa hävisi Saksille. Saksissa työttömyysprosessi on 10,8%. Baijerissa on yksi kouluaste enemmän Realschulen, Mittelschulen ja Gymnasiumin välissä. Baijerissa on yleisissäkouluissa keskimäärin neljä oppilasta opettajaa kohti enemmän kuin Saksenissa. Siksi ehkä oppilaskohtainen kustannus on 400 eur Saksenissa enemmän.
Jos vertaa noiden hyviä PISA-sijoituksia luokkaaa 6 keur / oppilas sijoituksia ja vertaa vaikka Nordheim-Westfalenin tasaiseen sijoitukseen 14. PISA-tutkimuksessa, niin siellä on rahaa käytetty vain 4900 eur. Oppilaita opettajaa kohti on saman verran kuin Baijerissa.
Berliinissä sijoitus vain pikkuisen parempi ja siellä taas rahaa käytetään peräti 6600 eur. Tarvitaan siis syvällisempää ymmärrystä kuin luokkakoot ja rahan käyttö.
Tällä kartalla osavaltioiden vertailu on helppoa.
Vertailun vuoksi v. 2008 Espoossa käytettiin 7,2 keur oppilasta kohti. Tosin juuri kuulin kun yksi äiti oli soittanut Espoolaisen koulun rehtorille ja valittanut, miten lapsensa saama kierrätetty matematiikan kirja oli huonossa kunnossa. Sai neuvoksi ostaa omalla rahalla uusi.
Yhdessä ohjelmassa oli kerran juttua lukutaidottomuudesta. Opiskellessani saksalaisessa kansalaisopistossa saksan opettaja väitti, että on niitä lukutaidottomia oltava Suomessakin. Ohjelmassa mainittiin Saksassa olevan neljä miljoonaa heikosti luku- ja kirjotustaitoista. Baijerissa 600'000. Kansalaisopisto on merkittävin kouluttaja. Lisäksi Internetissä on sivusto, jossa voi opiskella saksaa, matematiikka ja englantia ilmaiseksi. No, tietysti se vähän vaatii jo, että sinne asti pääsee, mutta näköjään se sivusto myös puhuu kun sinne surffaa. Vuosittain 17000 lopettaa peruskoulunsa ilman jotain päästötutkintoa.
Saksa on parantanut kokoajan kuuluisasta 10 vuoden takaisesta Pisa-shokista.
Suomi sen sijaan otti takapakkia.
Tässä näkee kehitystä ja poikien ja tyttöjen eroa Saksassa. Suomessa sukupuolten väliset erot ovat vieläkin suuremmat.
Saksassa on huomattu, että siellä on melkein enemmän poika- kuin maahanmuuttajaongelma.
OECD-maissa tytöt pärjäsivät lukemistehtävässä poikia paremmin yhden kouluvuoden aiheuttaman pistemäärän nousun verran. Pojat pärjäsi matematiikassa 12 pistettä paremmin ja luonnontieteissä eroa ei juuri ollut.
Saksassa, jos vanhemmat ovat maahanmuuttajia, saa lapsi keskimäärin 56 pistettä vähemmän kuin saksalaisvanhempien lapsi. Muissa vertailumaissa se ero on 52 pistettä. Saksan portaittaismaisessa systeemissa sosiaalinen tausta merkitsee paljon, mihin linjalle kuka menee.
Yksinhuoltajien lapset saivat keskimäärin 5 pistettä vähemmän.
14:ssa maassa kysyttiin, olivatko vanhemmat lukeneet kirjaa ainakin kerran viikossa ekaluokkalaisten kanssa. Se parantaa lukemistuloksia keskimäärin 25 pistettä.
Tiivistelmä englanniksi on saatavilla tästä. Siinä käy myös ilmi, että kaupunkilaislapset pärjäävät muita paremmin (vaikka sosioekonomiset erot on huomioitu), mutta mm. Suomessa ja Saksassa sitä ei havaittu.
The Localin uutisen mukaan Saksaan pitäisi saada kokopäiväkoulu eikä lähteä puolilta päivin kotiin. Työkaverin mukaan vasta 12. luokalta voi valita kursseja, jotka ovat iltapäivällä.
SZ:n juttu, miksi Suomi on ideaalinen paikka opiskeluun käydään kliseet läpi: metsä, monimutkainen kieli, marjat, ystävällisiä, mutta alakuloisia (schwermütig). Myöhemmin tarkennetetaan, että sijamuotojakin on 15 ja tietysti PISA-tutkimuskin muistetaan mainita. Jutussa on aiheena Aalto-yliopiston moninaisuus. Saksalainen kertoo, että suomalainen designi on suoraa, ilman koukeroisia koristeita (niin minä tuon unverschnörkelt ymmärtäisin) olennaiseen karsittuna. Sibeliusakatemian opiskelija kiittelee, että oppilaisiin luotetaan, ettei avaimia tarvitse taistelle vahtimestarilta. Moititaan tosin, että eläminen on kallista.
- Das fällt einem, zugegeben, auf Anhieb nicht ein. = Myönnetäköön, ettei se juolahda välittömästi mieleen
- ersinnen = keksiä, suunnitella
- die Schräge = rinne
- verzweifelt = epätoivoinen
- undurchschaubar = käsittämätön
- die Bratsche = alttoviulu
- der Wermutstropfen = huonot uutiset, ikävä puoli
- düster = pimeä
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen