Schwangau

ZDF:ltä tuli Neuschwannsteinin rakentamisesta ja Ludwig II:sta dokumentti. Samasssa sarjassa on myös Kölnin tuomiokirkko ja Dresdenin Frauenkirche.

Ludwig oli tekniikan edelläkävijä. Hänen linnaansa rakennettiin höyrykoneen voimalla (onneksi, sillä sijainri oli epäkäytännöllinen), sinne tuli keskuslämmitys, baijerin eka puhelin, palvelijoiden hälytysjärjestelmä, vesiklosetti. Suosittelen katsomaan jakson Saksan tunnetuimmasta rakennuksesta.

Ohjelmassa heitettiin rakennuskustannuksiksi 100 Meur, eikä se siis valmiiksi tullut koskaan. Velkojat suuttuivat ja politiikot myös. Jälkeen päin kahjosta hankkeesta on Baijeri ja München hyötynyt moninkertaisesti. Ei näy japanilaisten turistien virtaavan kuvaamaan toisiaan Hgin musiikkitaloa vasten.
Minä olen käynyt tuolla pariin otteeseen. Tässä on kuvia molemmilta kerroilta.

Schwangau sijaitsee 5 km Füssenin rautatieasemalta. Välin pääsee Bayern-lipulla. Junia ja linja-autoja menee noin tunnin välein, joten kiireisimpien kannattaa kirjoittaa aikoja ylös. Juna-asemalta turistit pääsevät linja-autoilla. Linja-auton ovessa ollut tarra totesi auton olevan varustettu talvirenkailla Teidän turvallisuutenne tähden.

Junalla pääsee Mynssenistä Füsseniin suoraan ilman vaihtoja tai sitten jos huonommin sattuu aikataulu niin vaihtaa Buchloessa, jonne pääsee Füssen-Augsburg linjalla.
Füssen on pääteasema. Korvessa olevaan kylään tuleva juna voi olla täynnä sillä Neuschwansteinissa käy vuosittain 1,2 milj. turistia vuosittain (2005).

Lähistön tunnettu nähtävyys on myös pyhiinvaellus kirkko (taikka kappeli) St. Coloman, jossa on barokkiajan taidetta. Ns. romattinen tie kulkee Füssenin Würzburgin välillä.

Reissuun kannattaa varata koko päivä (10 h). Tietysti kannattaisi kunnon mukaan kävellä laajemminkin. Siellä lähiseudun rinteillä on myös ravintoloita.

Yhteislippu kahteen linnaan (Hohenschwangau ja Neuschwanstein) maksoi 17 eur. Vanhempi linna on vielä entisen kuninkaallisen suvun hallinnassa, eikä sinne pääse Baijerin linnojen kausikortilla.

Linnoihin pääsee vain opastuskierroksilla (englanti, saksa nyt ainakin), jotka sisältyvät hintaan. Kierros kestää puolisen tuntia per linna. Liput ostetaan laaksosta joku satametriä linja-autopysäkiltä.
Lipussa on kellonaika, jolloin portista pääsee lipulla sisään. Linnojen edessä siis joutuu todennäköisesti odottamaan hieman. 


Vanhalle linnalle (Hohenschwangau) menee n. reilu 5 min kävellessä, ja uudelle parisenkymmentä. Siinä saa kuntoiluakin hieman mäille käppäillessä ja portaitakin tulee käveltyä linnoissa. Vuoroa odotellessa voi tietysti pistäytyä ottamassa haukkapalaa.

Hohenschwangau 850 m on ja Neuschwanstein 964 m korkeudella merenpinnasta.



Näkymä alas hotelleille Hohenschwangaulta.

Hohenschwangaulta alas kylään päin.

Ludwig II tarkkaili linnansa rakennusta kaukoputkelta Hohenschwangaun makkarista.

Hohenschwangau rakennettiin vanhan linnan raunioille (valmistui 1837). Vastaavanlaista uusgoottista linnaa sekä runsaita seinämaalauksia en ole ennen nähnyt. Siellä myös uuden linnan rakentaja Ludwid II vietti paljon aikaa lapsuudestaan tutkiskellen mystisiä seinamaalauksia. Kuninkaalliset bileet järjestettiin Mynssenin residensissä, joten tuo oli tuommoinen metsästysmaja.

Siellä asui vain kuningas ja kuningatar (Marie von Bayern) - eri kerroksissa tosin. Makuuhuoneesta kyllä johti salakäytävä kuningattaren huoneeseen. Maximillianin kuoltua Ludwig asui linnassa katsoen kaukoputkellä oman linnansa valmistumista. Makuuhuoneen seinissä oli säädyttömästi pukeutuneita naisia ja katossa oli tähtiä, joissa oli reikä keskellä. Palvelusväki valaisi niitä yläpuolelta lyhdyin että tähdet paistoivat. Häälahjaksi saatu kilti-miekka-kirves koristesetti, joka on yksi muutamista kymmenistä esillä olevista hienoista esineistä, oli ehkä enteellinen.
Palvelusväki (20-30 ehkä vain) asui alempana. Siellä oli myös keittiö. Tuonne rakennettiin Saksan ensimmäinen puhelinyhteys palvelusväen ja linnan välille. Linnan sisäseinissä menee käytävät, joissa palvelusväki voi lämittää huoneiden kakluunauuneja liikkumatta linnan huoneissa (kts. joitakin kuvia).

Hohenschwangau

Neuschwansteinille vie leveä asfalttitie. Mäkeä saa kävellä 20-40 min tyypistä riippuen.

Neuschwanstein.

 Pari kuvaa linnan huoneista löytyy täältä. Isoimmissa saleissa oli maalaukset Wagnerin oopperoiden käyttämiin alkuperäisiin teoksiin pohjautuvia. Erikoisin lienee välihuone, joka on harmaa tippukiviluola. Samassa yhteydessä tosin on valoisa terassimainen huone, jossa on kesämaisema suurissa laseissa. Kyllä bysanttilaista kirkkoa muistuttava Thronsal on kuitenkin hienoin. Seinillä on kuitenkin ihan tusina apostoleja. Kuvaajan selän taakse on jäänyt valtaistuin ja sen korokkeet. Joutsenia on useampia kymmeniä, jos ei satoja näissä linnoissa. Ludwigin sänkyä 14 puuseppää veistivät 4,5 vuotta. Alakerran keittiö oli moderni ja sieltä johdettiin lämpöä linnan lämmittämisen.
1869 aloitetusta linnasta saatiin lopulta valmiiksi vain kolmannes sillä Ludwig kuoli (1886).

Neuschwansteinissa Ludwig ehti asua vain luokkaa 170 päivää, kunnes hänet pidätettiin. Kongressin mielestä mm. keinotekoinen tippukiviluola oli osoitus hänen mielenvikaisuudestaan. Sieltä hänet kuskattiin Starnberger Seelle, josta hänet sitten kohta löydettiin hukkuneena henkilääkärin kanssa. Ludwig osasi uida.
Huoneita ehti valmistua 16 kpl. 110 niitä kaikkiaan on. Linnan ulkoseinien pintaremontti valmistuu tämän vuoden aikana.

Marienbrücke. Sinne johtava polku taikka tie oli suljettu, mutta turistit kiersivät aitaa.

Lähistöllä pääsee myös harrastamaan talviurheilua. Lähellä pääsee koppihissillä Tegelbergille (1720 m). Sinne voi myös kävellä linnoilta noin kolmessa tunnissa. Pitempiäkin reittejä on monelle suht yhtä korkealle nyppylälle. Lähellä Neuschwansteinia on myös Marienbrücke (kts. kuva klikkaamalla nimilinkkiä kartalla) yhden solan yli, mutta polku sinne on talvisin suljettu. Maximillian II teetti sen puusta ja poika korvasi rautaisella.

Hohenschwangau Neuschwansteinilta nähtynä.

Grilli.