Putiikki

Jouluostoksille voi vaikka lähteä Harrodsin kauppaan (kuvassa 1901 aloitettu rakennus). Pinta-alaa on 90'000 neliötä, mutta erityisesti sen sisällön jälkeen Stockmanni (50'000 neliötä) tuntuu aika kioskilta. Keskisen kyläkaupalle kunnnia, että se on yrittänyt tehdä jotain tarpeeksi hullua, joka vetää puoleensa turisteja kaukaakin.

Jo pelkästään yhdet rullaportaat voi olla elämys. Hintaakin tälle kertyi 30 milj. dollaria. Nyt puodin omistaa Quatarilainen sijoitusyhtiö. Hintaa oli 1,5 mrd puntaa (Wikipedia).

Lemmikeille on toki oma hieno osasto Burberryn ulkotakkeineen ja muine mukavuuksineen. Siellä on myös koiranpentuja myytävänä. Ne on kopeissa lasin takana. Kyltissä kielletään valokuvaus ja varoitetaan, että ostajien koko perhe kutsutaan haastatteluun.

Jos ei Brooksin satulat vaatisi hoitoa niin olisin jo varmaan ostanut. Tosin näin eksoottista jousitusta en ole tavannut muissa kaupoissa.

Tavaratalo jaksaa yllättää erikoisuuksilllaan. Leluosastolla on aidon kokoinen jääkarhu, jonka tekemiseen menee puoli vuotta. Hintaa ei poikkeuksellisesti mainittu vaikka tuolla voi tavata muita kuusinumeroisia hintalappuja. Yhdessä videossa mainitaan up to 4 millions pounds. Ehkä sillä saa jo jalokivennäisen.

Sentäs jotain "suomalaista".

Ei toimiteta Suomeen.  Tavaratalolla on vuosittaiset pehmonallet.

Asiakaspalvelu on myös huipussaan - huolimatta 300'000 päivittäisestä kävijästä.. Siinä missä Stokkalla lähinnä palvelllaan kassakoneen takana, jos sieltäkään aina ketään löytää, on tuolla myyjää kuin pipoa. 5000.  Joka toinen sana sir.
Jos vastaavaa puhelinpalvelua haluaa kokeilla niin voi soittaa Royal Operahousen lipunmyyntiin.
Suomalainen todennäköisesti punastuu ja häpeää tökeröä suoraa kielenkäyttöään.

Porojakin oli jouluparaatissa kuukausi sitten. Jouluvalojen kytkentää juhlistettiin pienimuotoisella ilotulituksella. Verkkokaupassa on myös joulupuddingeja.