Hesarin kriitikko oli näemmä hieman järkyttynyt etenkin kun flaamilaisylimystö oli muuttunut punkkareiksi. Kieltämättä puvustus oli outo eikä maskeerauskaan auttanut parhaalla mahdollisella tavalla. Rodrigo oli vihreä kateudesta? Osassa papistokaartia oli heavy-bändimäisen pitkä tukka. Osalla kuten suurinvisiittorilla oli kyllä ihan perinteisenoloinen asu.
Oopperan kotisivulla on kuvia. Niistä käy ilmi värivalojen voimakas käyttö.
Lavastuksessa oli erityisen paljon metallinvärisiä pääkalloja, mikä sisnänsä sopii teemaan hyvin siinä missä ristitkin. Kuningas saa touhuta mitä tykkää, kun on Jumalan suojeluksessa.
Loppukohtauksessa jää hienosti risti loistamaan pimeyteen.
Vaalenpunaisen pitkän neonvaloputken merkitys jäi hämäräksi.
Lavastus säilyy pääosin samana laavakivi-kallio-portaikko sekoituksena + isoja puita näyttävällä valotaustalla. Valitettavasti libretossa viitataan johonkin lähteeseen, joka oli tehty häiritsevästi lirisemään. Jossain kosti siitä onneksi käännettiin virrat yht'äkkiä pois. Noh, positiivisena seikkana oli, että yhden tauon ansiosta selvittiin pitkästä oopperasta nopeammin pois eikä muutenkaan kohtausten välisessä lavastuksen vaihdossa tarvinnut juuri odotella. Kolmannen näytöksen alussa Filip ei ole siis vuoteessa vaan jossain kivikossa seisoskelemassa. Suurinvisiittorin pitäisi olla sokea, kuten myös piilolinsseistä käy ilmi, mutta kätevästi se selviti yksikseen kivikot ja portaikot ilman mitään keppiä..
Don Cardosista kirjoitin jo aikaisemmin tammikuussa.
Illan tähtisolisti oli kuningas Filip, jota esitti Mika Kares (32-v). Ääni sopisi suurempaankin oopperataloon. Yritin solistiohjelmasta katsella, miksi häntä ei kuulla useammin. Ohjelmalehtisen mukaan hän on Badenin oopperan solistikunnassa ollut 2005-. Wikipedia tosin kertoo pestin loppuneen jo 2010. Tosin ei sekään sivu ole ylläpidetty, kun ei sieltä löydy tätäkään roolia. Hän on ainakin menossa tämän kuun lopussa Mynsseniin Aïdaan laulamaan Ramfiksen osan.
Rondon (10/12) haastattelun mukaan hänellä on onneksi suomalainen vaimo, jolle hän on luvannut pysytellä ainakin puolet ajasta Suomessa. Hän aloitti lauluopinnot vasta 22-vuotiaana, ja Sibassakaan ei ollut kuin vuoden ennen kuin oli jo koelaulussa Badisches Staatstheaterissa. Hänen opinnot jatkuvakin Karlsruhessa.
Don Carloksesta en olisi niinkään varma. En ymmärrä, miksi k.o. laulaja on Etelä-Euroopasta tänne asti tuotu. Niinpä Rogrigon ja Carloksen duetto jäi klassikkotasosta (3:20). Kyseiset italiaanot näyttävät mallia selkeän italian laulamisesta. Myös suurinvisiittori ei ollut mitenkään veret seisauttava vaikka Soatsepp on yleensä erittäin hyvä. Ehkä olen vaan tottunut tässä oopperassa Salmisen tasoisiin esiintyjiin. Pari kuorokohtausta oli vaikuttavimmat.
Lilli Paasikiven prinsessa oli loistosuoritus. Pistäisiin vierailevan kuningattaren (J. Howard) edelle, joka kyllä paransi loppuakohti. Aika matalaääninen sopraanoksi.
Flunssasta kärsineen Rodrigoa esittäneen Hakalan tilalle hälytettiin lähellä oopperaa asuvan Jaakko Kortekankaan, joka vaihtoi jo ennen taukoa näyttämölle ja veti roolin erinomaisesti, koska hän laulaa samaa roolia joinain iltoina. Hän on muuten ollut Freiburgin oopperassa (89-99) ja Profzheimin (Stuttgarting ja Karlsruhen välissä) (86-87) ja vieraillut sen verta monessa saksalaisessa oopperassa, että todennäköisesti osaa puhua schwaabilaismurteet ym.
Mynssenin valtionoopperalla on backstage-videohaastattelu Don Carloksesta. Mynsseniläinen Kaufmann puhuu valitettavasti hochdeitscheä. Tuosta videosta käy ilmi, millainen kerettiläisrovio siellä saadaan aikaan. P.S. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun olivat nostaneet kahvikupin hinnan Musiikkitalon tasolle (3 eur).
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen