Ceasar ja Ernani

Pikavauhdilla oopperaan?

Kävin siellä katsomassa Händelin oopperan Julius Cesar. Se kesti reippaat kolme tuntia. Barokkityyliin säkeitä kerrattiin huolella. Ohjaus, lavastus ja puvustus olivat lievästi sanottuna moderneja kts. galleria. Siinä on käytetty asearsenaalia ja sotahistoriaa usealta vuosisadalta.
Laulajajien puolesta erikoisinta oli, että lavalle tarvittiin kaksi kontratenoria. Muutenkin sukupuolten erot oli käännetty ympäri tai hämärretty. Sekavien tapahtumien ja kuka on kuka seuraaminen ei ole kovin helppoa. Ceasar ja Kleopatra koittavat pysyä vallassa ja jutun pahis Ptolemaios.
Pääasia oli, että vihdoin ja viimein Suomen kansallisoopperaan saatiin barokkiooppera. Hgin Barokkiorkesteri oli orkesterimontun ydin. Kapellimestari  oli englantilainen Händel expertti. Sattumalta sama ooppera menee Tallinnassa ja Tukholmassa ja ensi kaudella sen nähdään satelliitin yli elokuvateattereissa New Yorkista.

Katuvalot niukalla valotuksella.

Kävin lauantaina klo 12 oopperassa Matinkylän Finnkinossa. Se oli Metropolitanin Ernani-oopperan uusintanäytös. S-etukortilla saa 4 eur alennuksen, joten lippu maksoi 20 eur. Siinä voi väliajalla sitten vaikka käydä kaupassa, kun se on Isossa Omenassa, mikä tosin vähän vie fiilistä.

Verdin oopperan toteutus oli kai melkein 30 v. vanha ja masiivisin lavastein ja perinteisin toteutuksen.  Laulajat olivat tietysti huippuluokkaa. Kts. Nytimesin arvostelu.  Moni ei ole törmännyt jenkkisopraanoon Angela Meadeen, joka kyllä osasi laulaa. Kuuluisin oli kuningas Don Carloa esittänyt Horostovski. Väliajalla sen lapset lähettivät terveisin Moskovassa esitystä katsoville isovanhemmille. Taukojen aikana näytettiin miten isoja lavasteita siirreltiin ja kasattiin ja tietysti oli erinäisiä hehkutus haastatteluja.

Jutun juoni on yksinkertaisesti yksi sopraano ja kolme miestä (tenori, baritoni ja basso). Ernani on lainsuojaton tenori ja baritoni on Don Carlon serkku, jota kuningas epäilee havittelevan valtaa.
Järkeä niiden touhuissa ei paljoa ole. Kreivi välillä piilottaa lainsuojattoman, koska hän haluaa itse tappaa hänen - taikka itseasiassa Ernani lupasi itse tappaa itsensä, vaikka kuningas uhkaa surmata itsensä ja viedä tulevan morsiansa, joka on tietysti rakastanut tenoriin (Ernani).
Ruumita tulee tosin vasta aivan lopussa kun tenori ja sopraano puukottavat itseään tikarilla rintaan (tosin kykenevät laulamaan vielä lujasti tarvittavat loppuaariat ennen esiripun sulkemista.
Kotisivulla on videoita.
Viime viikon Figaro oli omistettu tuolle. Nordellin johdolla radioinnin väliajoilla ruodottiin oopperaa ja tämän esityksen laulajia 1,5 h ajan.