Zebrakala

[Kahta alinta kuvaa, jotka ovat Hellabrunnista, Mynssenistä, lukuunottamatta uivat muut kalat Pariisissa sijaitsevassa akvaariossa.]

Äkkinäinen ei uskoisi, että zebrakala (Zebrabärbling) ei liity ihmisten vaivoihin. Seeprakalan perimä on kartoitettu ja toimii malliorganismina. Sen tutkimusverkkoon on kerätty linkkejä hiiren ja ihmisen tautiperimään.

Se on nopea lisääntymään - kunhan estää aikuisten syömästä munia. Zebrakalan alkio on läpinäkyvä. 2008 Bostonin lastensairaalassa oli saatu aikaiseksi aikuistenkin kalojen läpinäkyvyys, joka mahdollistaa solututkimusta, verenkierron tutkimusta ym.

Odotuksia on syöpätutkimuksen suuntaan. 2010 oli jo päästy kalatutkimuksesta juontavaan verisoluja lisäävän lääkkeen kliinisiin testeihin leukemia- ja imusolmukesyöpäpotilaille.

Seeprakaloille osataan myös tehdä geenimuunnos, jolla saadaan mustia kaloja erotukseksi muista.

Saksalaiset tutkijat selvittivät (Welt) sen hyvää elinten korjaamiseen tarvittavan geenin. Tässä siis evoluutiobiologiaa. Ranskalaiset ovat kehittäneet kaksi pyrstöisen mallin (Welt).  Bostonin lastensairaalassa poistettiin 20%  (Welt) sydänlihaksesta, ja se kasvoi takaisin. Tavoite on oppia ymmärtämään sitä, että jos vaikka ihmisen sydäntäkin saisi houkuteltua kasvamaan. Maksalla se onnistuu.

Lisäksi sillä on unirytmi (Welt) kuten ihmisellä, joten sillä voi testata unilääkkeitä!

Aasiassa istutettiin fluresoivan kalan geeni siihen, ja se kaupallistettiin Ameriikassa. Siellä ei FDA tai oikeus katsonut akvaariokalan geenimanipulaatiosta uhkaa terveydelle. Saksan wikipedia sivu meuhkaa kolmella viitteella kalan olevan kielletty Saksassa (ja koko EUssa).

Karlsruhessa on Toksikologian ja genetiikan instituutissa 300'000 kalaa. Yksi kuva on 4 Mt ja niitä otetaan monesta kuvakulmasta ja tiheään sillä kalojen liikeradoista nähdään, miten niihin istutetut geenimuutokset vaikuttavat niihin. Kuvia voi tulla vuorokaudessa 200'000 kpl ei n. 2 teratavua. Vuonna 2014 dataa pitäisi tulla jo 6 petatavua vuodessa. Osa datasta menee 10 Gb verkkoa myöten Heidelbergiin. Siellä on esimerkki filmattu aivojen kehittyminen (Welt).
HY:n lehden jutussa kerrotaan, miten kaloja käytetään neurotieteenlaitoksella Parkinsonin ja Alzheimerin tautien tutkimukseen. Tavoitteena on tietysti estä tautigeenin puhkeamista tai hillitä sitä. Tutkimuskohteita on monia muitakin luonnollisesti myös kehitysbiologiaan liittyen. Eräs tutkimus on jo hiireltä poistettuun verkkokalvoon onnistunut kasvattamaan uusia neuroneita seeprakalan kantasoluista. Kalan ihon ja sydämen regeneraatio-ominaisuukset ovat kiinnostavia. Suomenkielinen wikipedia-sivu mainitsee jopa tuberkuloosin tutkimisen.