Pressanvaalit

Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto oli kerännyt pressaehdokkaiden Saksaan liittyviä kommentteja. Suomen Saksan suurlähetystöllä on saksankielinen juttu ehdokkaista, jonka otsikkonna on Sprechen Sie Deutsch, verehrte Präsidentschaftskandidatinnen und -kandidaten? . Muuten hyvä, mutta tuskin kukaan vastanneista kertoi nykyisestä kielitaidostaan. Pitemmät vastaukset sisältäen kielitaidon voi lukea suomenkielisistä vastauksista. Lipponen näyttää olevan ainoa, joka osaa saksaa kunnolla.

Saksankielisestä jutusta voi opiskella puolueiden saksankielisiä käännöksiä: Linksbündnis, Schwedische Volkspartei, Christlich-demokratische Partei, die Grünen, Sozialdemokratische Partei, Nationale Sammlungspartei, Partei der Wahren Finnen, Zentrumspartei. Loppukevennyksenä näyttää olevan suomenkielinen Väyrysen youtube-video?!
Toinen Paavo ei jostain syystä kehuskele 60-l. Saksan suhteista, joista muutama muu on kertonut huhuja. Pitkässä tekstissään hän kyllä kertoo 30-vuotiset sodat ja isänsä vaihto-opiskelut. Bonusta siitä, että tytöt ovat saksalaisessa koulussa.
Kolmas Paavo kuulemma seuraa deutschen Fußballsport mit großer Aufmerksamkeit.
Essayahin kommentit olivat äärimmäisen lyhyet ja sekavat.
Lipposen ja Niinistön Saksa-kontaktit alkavat varmaan olla jo eläkkeellä.
Biaudet'in sisarpuolueella FDP:llä ei mene sen loistavammin Saksassa kuin RKP:llä Suomessa.
Haavisto ja Soini mainitesevat Itämeren yhteiseksi asiaksi. Haavisto mainitsee myös Saksan edelläkävijyyden kierrätyksessä ja ympäristöteknologiassa.

P.S Suomenkuivalehden jutussa todetaan, että Haavisto on ollut luennoimassa Oberammergaun (Baijeri; kuvia alla kesältä 2010) NATO-koulussa.
Turkulainen politiikan tutkija tiivistää jutussa:
"Haavisto on vankka ammattilainen niissä asioissa, jotka kuuluvat pykälien mukaan presidentille, mutta monen äänestäjän kohdalla ne tuntuvatkin nyt sivuasioilta.”

Christus - 1700-l. lopulta. Ko. teos on Passionfestspielen pääsylipussa ja useassa paikassa.

Dr. Merkelin kanssa festareilla.

Ludwig II:lle järjestettiin oma Passionspiel näytös 1871. Hän liikuttui niin suuresti, että päätti lahjoittaa tämmöisen muistomerkin. Mynsseniläinen kuvanveistäjä työsti tätä pari vuotta ja sitten se raahatiin Oberammergauhun mäen päälle, josta aukenee näkymä kylään. Sinne menee jotain 20 min kävellessä. Ei näkynyt kyllä juuri muita. Se on marmorista. Osien painot ilmoitetaan kyltissä sentnereinä (Zentner), joka on 50 kg (Saksa) tai 100 kg (Itävälta, Sveitsi, Venäjä, Italia...). 50 kg:lla laskettaessa, Kristus ja risti painaa 15 t, Maria 1 t, Johannes 1 t, ja sokkeli 12 t. On siinä ollut raahaaminen.

Kesällä oli tilaisuus olla Haaviston parituntisella konfliktienratkaisemisen kierrätyskalvoluennolla. Dramaattiset ympäristökysymykset liittyvät kiinteästi sisällissotiin ja pakolaisvirtoihin.
Areenassa on kuunneltavissa 50 min. mahdollinen tehtävä radio-ohjelma, jossa Haavisto on paljon äänessä Afrikan tilanteesta. Afrikassa keskimääräinen tulotaso on muuten korkeampi kuin Intiassa.

• Ilmastonmuutos aiheuttaa pakolaisaaltoja. Esim. merenpinnan nousu (1,5 m) voi johtaa 17 miljoonan ihmisen lähtöön Bangladeshista.
  
• Kaupungeissa asuu selkeästi enemmän ihmisiä kuin niiden ulkopuolella, Wikipedian mukaan 2030 jo 70% maailmanlaajuisesti.
  
• Valtaosa maanviljelyksestä perustuu keinotekoiseen kasteluun.  11% viljelysalasta ei sisällä rajoituksia maanviljelyskäyttöön. Afganistanissa esimerkiksi ooppiumin kasvatus kannattaa myös siksi, että se ei vaadi vettä paljoa. Myös sotilaspiireissä on huomattu, että ympäristökysymykset ovat tärkeitä esim. juuri Afganistanissa.
  
• Jemenin Sanaan ennakoidaan olevan ensimmäinen pääkaupunki, josta tulee vesi loppumaan. Saksalainen diplomaatti oli ollut Haaviston kanssa käydyissä keskusteluissa pessimistinen sillä niiden kehitysohjelmat maassa eivät ole toimineet. Amerikkalainen puolestaan oli ollut optimisti ja todennut ongelman ratkaisuksi hylätä koko kaupunki ja perustaa uusi toisaalle.
• Nähtäväksi jää, mitä ns. geoengineerin tuo tullessaan. Onhan jo idempänä hajotettu sadepilvejä kemikaalien avulla tärkeiden paraatien tieltä.
  
• Sananvapaus ja totuudenmukaisen tiedon saanti on tärkeää ja haastavaa ympäristöpolitiikan tekemiseksi. Hallistusten moniväridokumenttien lisäksi tulee onneksi varjoraportteja.
  
• Tärkeitä kokouksia: Rooman klubi 1972 ja Tuhloman konferenssi samana vuonna. Brundtlandin raportti 1987 yhdisti köyhyyden ja ympäristöpoliitikan (köyhät keskittyvät selviämään siitä päivästä ja siten voivat kaataa lähimmän puun ajattelematta pitkällä tähtäimellä). Rio 1992 (mukana ollut P. Väyrynen muistelee kokousta mielellään), Kioto 1997 (japanilainen pj oli itkenyt uhrauksiaan, joita hänen pj:na oli tarvinnut tehdä) ja sittemmin on ollut useita YK:n ilmastokokouksia.
  
•  2028 on tarkoitus saada aikaan afrikanlaajuinen markkina-alue yhteisen valuutan kera. Euroopalta ei haluta neuvoja historian takia.
  
• YK:n rauhanturvaajien määrässä Suomi on n. sijalla 84. Afrikan maista kymmenen kärjessä on neljä maata.
  
• Maailman 24 köyhimmästä valtiosta vain 2 kpl on Afrikan ulkopuolella.
  
• Kiina on rakentamassa Afrikkaa kovasti. Sillä ei ole historian painolastia Afrikassa eikä se puutu ihmisoikeuksiin taikka politiikkaan. Afrikkalaiset eivät näe, että Kiinasta tulee Afrikan kolonialistinen valtio vaan afrikkalaiset toivovat, että kehitys tulee olemaan sellainen kuin Aasiassa viimeisen 20-30 vuoden aikana. Kiinalaiset yritykset seuraavat valtiota. Kiina oikeastaan soveltuu paremmin näyttämään, miten järjestää terveydenhuoltoa ja koulutusjärjestelmä, sillä Kiinalla on kokemusta syrjäseutujen köyhistä oloista. Suomella voisi olla annettaa enemmän yliopistokoulutuksen kehittämisessä. Afrikalaisilla rikkailla on varaa kouluttaa lapsensa ulkomailla.
  
• Kehitysavun antamisessa on oltava tarkka valvonnassa. Neuvotteluja käytäessä vastapuoli ottaa selvää rahanantajan kriteereistä ja muokkaa siten sen mukaan myös omia suunnitelmiaan.
  
• Sambiassa syntyneen ekonomistin Dambisa Moyon kirja "Dead Aid", josta on pitkä wikipedia-sivukin suomeksi on ollut mm. Wahlroossin puheissa esillä. Väite on siis se, ettei kehitysapu ole Afrikan talouden kehityksen kannalta hyvä.
  
• Afrikassa on kännykkäverkot yleistyneet ja rannikolle on vedetty valokuitua. On vain ajankysymys, koska huijauskirjeitä näpyttelevät saadaan tuottavaan työhön. Monissa maissa kielitaitokin on hyvä. Kenties ulkoistamisen aalto siirtyy Intiasta Afrikkaan?
  
• Haavisto on ollut Darfurin rauhanneuvotteluissa vuosia. Se on monimutkaisin konflikti sillä osapuolia riittää ja ovat keskenään sodissa. Naapurivaltiot rahoittavat suosikkiryhmiään.
  
• Ahtisaaren johtaman CMI:n tapaisia organisaatioita on Haaviston blogin mukaan "esimerkiksi Centre for Humanitarian Dialogue ja Interpeace Sveitsissä, Sant’Egidio Italiassa, Accord Etelä-Afrikassa ja Carter Center Yhdysvalloissa."
  
• Välittäjän on oltava puolueeton. Taustalla tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat alueen tilanteet ja taustat.
  
• Darfurin 65:llä pakolaisleirillä asuu 2 milj. ihmistä. Monet hyvinkin lähellä kotikyliään ja ovat asuneet leirissä jo vuosia.
  

Haavisto oli myös laatinut tietoiskun Kiasman Ars11-teemaiseen (lehti 2)  lehteen (lehti 1). Tilastotietona mainittakoon, että Afrikka kattaa 23% maapallon pinta-alasta. Jos Afrikka olisi valtio, se olisi taloudeltaan maailman 10. suurin. Maailman väestöstä joka 6. on afrikkalainen.