Viime viikolla julkistettiin Matti Äyräpää -palkinto, joka meni Biomedicumin syöpätutkijalle. Tuskin on suurta päänvaivaa, miten käyttää tuo 20 keur. STT:n haastattelussa ihanteellinen syöpähoito on kaikkeen tepsivän lääkkeen ja hyvin erikoistuneen hoidon puoliväliin. Näköpiirissä ei ole kaikkiin syöpiin tehoavaa lääkettä, koska syöpien geneettinen tausta on niin erilainen.
Suoman Akatemian pääjohtaja oli kirjoittanut marraskuussa nettikirjoituksen. Monet ovat pitäneet ääntä Akatemian budjetin jäädyttämisestä ja itse asiassa pudotusta viime vuodesta on 12%.
Onneksi OKM ja Akatemia ovat rahoittaneet tiekarttahankkeita, kuten Elixir. Kirjoituksessa lukee "kansallisen tiekartan mukaisiin tutkimusinfrastruktuureihin", mutta nuo ovat olennaisesti eurooppalaisia (ESFRI) projekteja. Suomen tutkimusbudjeteilla kun ei isoissa haasteissa pitkälle pötkitä. Kuten otsikko toteaa: "Tiedepolitiikan resepti: laatu, kansainvälisyys ja vaikuttavuus".
Esimerkiksi Biomedicumissa toimiva FIMM on osallistunut MS-taudin geenikartoitukseen (Yliopisto-lehti, HY). Kyseessä on kansainvälisen yhteistyöhön perustuva tutkimus, joka käy selkeästi ilmi, kun katsoo artikkelin kontribuuttoreiden listaa. DNA:ta analysoitiin 27'000 henkilöltä. Kaikesta huolimatta ko. Naturen artikkeli ei vielä lupaa geenitestiä, sillä tauti ei ole mitenkään triviaali havaita: "tautiriskiin vaikuttavat vähintäänkin kymmenet geenivariantit, joista tunnetaan vain osa -- tutkimus vahvistaa käsitystä MS-taudista elimistön immuunipuolustusjärjestelmän häiriönä".
FIMM on yksi laskentapilviklusterimme käyttäjistä. Viimeisimmässä lehdistötiedotteessa tosin oli mainittu muita käyttäjiä. Tuolla alalla tietokantoja riittää ja parhaimmat niistä ovat petatavuja, joten haasteita riitää.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen