04.06.2012

Tosca





Radion Figarossa on vielä jonkin aikaa tarjolla toimittaja Lindgrenin taitavassa käsittelyssä huippuooppera Tosca.
Siitä selviää, mikä on Scarpian kolmisointu ja että ooppera tapahtui 14.6.1800.


Ekassa näytöksessä Mario Cavaradossi saapuu kirkkoon maalaamaan tauluaan. Tässä ohjauksessa kuvalla on toinen rinta paljaana, joten en tiedä miten se nyt sopii kirkkomaalaukseen.
Leipäpappi tuo maalarille korillisen sapuskaa, mutta maalarilla ei ole nälkä. Maalari ryhtyy töihin ja innostuu siinä (em. linkissa kohdassa 1:50) laulamaan Recondita armonia aarian, jossa ottaa kantaa Toscan ja kuvan kauneuseroihin taikka harmoniaan.
Sitten ilmestyy Angelotti, Cavaradossin vanha tuttu, joka on karannut vankilasta.
Hän vannoo auttavansa niin kovaa kuin tenorin suusta lähtee.
Ei ihme, että kirkkoa lähestynyt Tosca on jo kuullut metelin.
Cavaradossi saa työnnettyä Angelotin eväskorin kera kappeliin ja oven kiinni.
Tosca tulee ja huutaa Mario, Mario, Mario (tässä METin versio ts. eri tenori).
Ehkä tuohon kohtaamisene sopii Puccinin elokuvamusiikki, joka käy liiallisena ärsyttämään.

Tosca tulee mustasukkaisena tiedustelemaan kenen kanssa Mario oikein puhui.
Hän vie kukkia madonnan eteen. Marion jo voitettua tilanteen aikoo hän jatkaa työtänsä ja saada Toscan lähtemään, mutta Tosca huomaa maalauksen ja järkyttyy. Aivan kuten aiemmin pappikin, Tosca huomaa, että se muistuttaa kirkossa usein vierailevaa naista. Silmätkin on eri väriset kuin Toscalla ja Tosca vaatii muuttamaan nekin kun Mariodossi laulaa ja vakuuttelee Toscasta pitävänsä. He sopivat lähtevänsä illalla Toscan huvilalle.

Tosca poistuu ja Angelotti pääsee pois kappelista.

Sitten kirkkoon saapuu nunnia ja muuta sakkia, jotka pistävät tanssiksi kun saavat tietää, että Napoleon on hävinnyt jonkun taistelun.
Scarpia saapuu parvelle mahtipontisen musiikin säestyksellä ja komentaa valmistumaan Te Deumiin voiton kunniaksi.

Scarpia tulee apureineen, jotka ovat kuin stasiagentteja ikään. Itse asiassa edellisen ja aioan kerran kun tätä olen elävänä nähnyt oli Pietarissa Scarpia joukkoineen natseja.

Scarpian miehet alkavat etsiä karkuria komentaen muut ulos. Kappelista löytyy tyhjä eväskori ja viuhka, joka saa papin ymmälleen kuun oven piti olla lukossa eikä maalarilla pitänyt olla ruokahaluja. Minulle jäi epäselväksi, mitä se viuhka siellä teki.
Apurit poistuvat ja Tosca sattuu tulemaan taas kirkkoon etsimään Mariota.
Kun ei löydy se on kovin murheissaan ja Scarpia menee lohduttamaan ja lisää puita pesään Toscan mustasukkaisuuteen. Tosca jo ajattelee maalarin ja kuvan naisen olevan sen huvilalla ja tökkää pensselilla taulun halki.
Scarpia liehittelee sitä. Toscan poistuessa (5:00 tienoilla) Scarpia käskee apureiden seurata sitä, että tyypit löydetään. Sitten alkaa Te Deum kulkue, joka päättyy karvoja nostavaan mahtipontiseen kuoro-osaan, joka päättää 1. näytöksen. Raimondi päihittää minusta Uusitalon.


Suomalaistähdet Mynssenissä. Tagblatt tosin kirjoitti NZ:n tyyliin (vapaasti tulkiten), että Uusitalon ääni ei ole demoninen vaan liian tasainen eikä Mattilakaan loistanut ilmeisesti tarpeeksi huippudraaman aikaan saamiseksi. Myös Merkur kiinnitti huomiota. Die Welt kirjoitti, että tämä Tosca suutelee kylmästi, että lämpö ja kaipaus puuttui "tämä ei ole Mattila-rooli". Noh, ei saanut siinä kapellismestarikaan kiitosta. Myös Die Zeit toteaa, että Mattila oli pienoinen pettymys eikä Uusitalon ääni pelottanut, mutta että Kaufmann pelasti illan.Noh, en tiedä olisivatko kriitikot seuraaviin esityksiin olleet tyytyväisempiä, mutta kyllä nähdäkseni yleisö piti, vaikkei mitään hurraa myrskyjä kyllä kuultu.

Toisessa näytöksessä apuri tulee kertomaan, ettei Angelottia löytynyt ja lentää komen kuperkeikan (0:45) Scarpian suuttuessa. Mario on kumminkin pidätetty ja hänet tuodaan Scarpian eteen. Scarpia yrittää saada selville, missä Angelotti on, mutta Mario sanoo olevansa tietämätön. Scarpia käskee kiduttamaan häntä (päänympärille pistettävällä piikkikruunulla, jota kiristetään "en tiedä" vastauksesta). Hänet viedään toiseen ovella erotettuun huoneeseen.
Tosca on jo saapunut paikalle, muttei tiedä, että Mariota sentään kidutetaan. Tosca ei myöskään alussa kerro mitään. Vasta kun hän saa kuulla Marion tuskan huudot hän antaa periksi ja kertoo Angelotin sijainnin puutarhan kaivon luona. Mario tuodaan tajuttomana Toscan eteen. Siitä tie vie vankilaan teloitettavaksi.

Tosca, jolla on selvästi mm. jalokivennäisiä huivissaan, kysyy, että paljonko maksaa Marion vapauttaminen. Scarpia nauraa ja sanoo, ettei häntä voi ostaa, mutta hän haluaa maata hänen kanssaan. Tosca kuitenkin vihaa häntä, eikä aio suostua.


Tosca esittää, minusta jotenkin irtonaisen tunteikkaan aariansa kiistelyn keskellä Vissi d'Arten (elin taiteesta) Scarpian kuunnellessa. Apulainen tulee ilmoittamaan, että karkuri Angelotti oli löydettäessä tehnyt itsemurhan. Scarpia käskee Cavaradossin teloittamisiin ja antaa Toscalla viimeisen mahdollisuuden suostua.


Tosca antaa periksi.
Scarpia ei voi armahtaa Mariota, koska hänen maine menisi. Hän antaakin määräyksen teloittaa Mario kuten joku kreivi. Siinä ei siis kerrota, miten sille kreiville kävi eikä Toscakaan sitä varmastikaan tiennyt.
Scarpia kirjoittaa dokumentin, että Tosca ja seuralainen pääsevät matkaamaan pakoon.
Sillä välin Tosca ottaa pöydältä veitsen ja menee sen kanssa sohvalle makaamaan. Scarpia tulee muhinoimaan, mutta saakin puukosta "Toscan suudelman". Tässä ohjauksessa ei väkivaltaa ja verta säästelty. Tosca ottaa Scarpian kirjoittaman paperin sen kädestä ja pistää sen poveensa ja käy sohvalle huilaamaan. Näytös on loppu.

Kolmannen näytöksen alussa on melko pitkäveteinen orkesteriosuus. Näyttämöllä sotilaat tekevät teloitussulkeisia. Mario nukkuu huovan sisällä näyttämön etuosassa ja sillä on vahtivieresä.
Näytöksen aluksi poikasopraano (paimen) laulaa jostain syystä ei minusta mitenkään selkeän ja olennaisen aarian.

Vartioiva sotilas herättää kiväärin perällä ilmeisesti hyvät unenlahjat (tietäen että on kohta teloitettavaksi menossa!!) omaavan Marion.
Mario ei tahdo pappia vaan pyytää saada lupaa kirjoittaa vielä rakastetulleen kirjeen ja lupaa sormuksen sotilaalle palkaksi jos toimittaa sen perille. Ilmeisesti se vaiva oli turha sillä Tosca on tulossa sinne ja mitenpä se olisi muutenkaan alle tunnissa ehtinyt löytyä ja saapua paikalle.
Siinä se joutessaan sitten vetäisee riipaisevan ja huippukuuluisan aariansa E lucevan de stelle (4:46 em. METin linkissä). Sen jälkeen musiikki jatkui luontevasti eikä esitys kirvoittanutkuin pienet aplodit.
Tosca saapuu paikalla ja kertoo, mikä on homman nimi ja opettaa Mariolle, miten pitää näytellä, että kuolee. Siinä ne veisaavat duettoa kovaa ja korkealta (kohdassa 1:00) kunne teloitus alkaa.

Vartijat jo huutelevat ottamaan Toscaa kiinni sillä Scarpian ruumis on löydetty. Tosca lähtee tässä ohjauksessa kiipeämään rappusia ja potkii vielä mennessää kiipeäviä perässä kiipeäviä sotilaita turhan helposti. Juuri ennen kuin valot menee pois on Toscan yläruumin jo hyppäämässä ylhäältä alas (mutta pitäen vielä sivuista kiinni kumminkin).

Nämä lakanoiden Mario, Mario, Mario! sanat tulevat vielä loppukohtauksessa, jossa Tosca menee Marionsa luokse ensi sanoen, että elä liiku vielä, ja sitten kohta komentaa sitä lähtemään, mutta se on oikeasti ammuttu.
Kävin v. 2010 katsomassa myös Open Air oopperassa (ts. videotaulun ja kaiuttimien kautta välitetty) katsomassa Toscan (kts. traileri).

Videonäytön kontrastissa ei ollut valittamistä, tekstitkin näkyi saksaksi ja äänikin kuului moitteetta, mitä nyt muutamassa kohdin korttelikaiku vähän häiritsi. Open Aireja on ollut vuodesta 1997 lähtien kerran kesässä oopperafestareiden aikaan.
Monella oli tyynyjä, makuualustoja, eväskoreja ja normaaliin buffet-tyyliin näkyivät juovan viiniä, ja syövän pikkusuolaisia. Olihan siinä ajankulua seurata saksalaisten säätämistä ja päivittelyä. BR:n uutisen mukaan aukiolla olisi ollut 10'000 kuulijaa. 2-3 kertaa jonkun kännykkä soi lähistöllä, mutta pääosin yleisö tuntui käyttäytyvän hyvin. Väliaploodejakin annettiin.


Ooppera oli takuula ammattimaisesti kuvattu. Se välitettiin suorana Artelta moneen maahan. Kaufamannia haastateltiin väliaikana takahuoneessa. Kuulemma harjoitella pitää.
Ennen näytöstä intedentti kun tuli tuomaan tervehdyksiä niin sille vihellettiin ja buuattiin. Se johtui pääosin viime viikon uutisesta, että Kent Nagano jättää virkansa 2013 erimielisyyksien takia.


Paikallinen supertähti Jonas Kaufmann oli Mario Cavaradossi Floria Toscan (Karita Mattila) rakastaja (molemmat kuvassa). Molemmat olivat erinomaisia. Vissi d'arte ja
e lucevan de stelle
tulivat mahtavasti muuten hiljaiselle aukiolle. Molemmat tähdet saivat ihon kananlihalle useaan kertaan. Vaikuttava kokemus kaiken kaikkiaan.


Uusitalo oli kalju ja kookas Scarpia. Ajoi hyvin asiansa, vaikka ei se nyt maailman paras laulaja ole. Te Deum / Va Tosca kohtauksessa oli vähän mikrofonivaikeuksia (ei varmaan laulajan vika) eikä se bravo-huutoja tuottanut.

Loppuaplodien jälkeen solistit tulivat ottamaan vastaan suosionosoituksia myös oopperan rappusille. Karita taisi kommentoida, että Joonaksella on syntymäpäivä ja sitten yleisö lauloi happy birthdayn (ei siis zum Geburtstag versiota).

P.S Samaan aikaan Saksaa pelasi MM-jalkapallon pronssiottelussa. Vuvuzueelaa kuultiin vasta loppuaplodien jälkimainingeissa. Kaufmann informoi katsojia väliajalla tilanteesta ja sitten vielä oopperan loputtua juontaja hehkutti miten erinomainen ilta oli ollut.
Yhdessä kohti kuului jostain lähistön kuppilasta hurraata ilmeisen maalin jälkeen, mikä aiheutti oopperayleisössä naurua.

P.P.S Arten live web tarjontaa kannattaa seurata. Nytkin siellä on Salzburgista huippumiehityksellä Julius Ceasar ooppera. Ohjaus on tosin moderni, kuten se oli Helsingissä talvella.

Keine Kommentare:

Kommentar veröffentlichen