Mainau

BR:n juttu kehuu, miten hienosti ruuusut (1200 erilaista) kukkii Mainaun saarella Bodenseellä (lähellä Sveitsiä).

Kielioppiharjoituksesta käy italialaisen ruusutarhan perustamisesta kertova sivulause: der im Auftrag von Großherzog Friedrich I. von Baden im 19. Jahrhundert zunächst als Blumengarten im italienischen Stil angelegt worden war. 

Ruotsalainen torni

Mainaun saarella käy yli miljoona turistia vuodessa.
Mainaun saaren pinta-ala on 45 ha ja siten Bodenseen 3. suurin. Se on niin lähellä maata, että sieltä on silta maalle. Siellä on parkkipaikka ja linikkapysäkki Konstanziin.
saari on edelleen ruotsalaisperäisen Bernadotten suvun hallussa.

Friedric II kuoli lapsettomana 1928. Hän testamenttasi saaren sisarelleen Viktoria von Badenille, joka oli mennyt naimisiin Ruotsin ja Norjan kruununprinssi Gustavin kanssa, josta tuli Ruotsin kuningas Kustaa V.  v. 1907. Poika prinssi Wilhelm sai sen sitten, mutta hän ei rapistuneesta saaresta perustanut vaan antoi sen pojalleen Lennartille. Hän tykkäsi saaresta, nai tavallisen pulliaisen eikä hallunnut tavoitella Ruotsin kuninkuutta.  1930-luvulla yleisö pääsi saarelle pääsymaksua vastaan. Sodan aikana natsit kaavailivat saaresta virkistyspaikkaa ja sodan jälkeen se toimi karanteenina Dachau keskitysleirin ranskalaisille vangeille (8000). Kreivi kuoli 2004, ja jo 1974 saari oli siirretty säätiön omistukseen perintöriitojen välttämiseksi. Kreivitär Bettina Bernadotte on johtamassa saaren yhtiötä.

Huomaa ihminen mittakepiksi puun takana oikealla. Jättiläismammuttipuut tuotiin 1853 Kaliforniasta.

Palmuhuone, jossa on joitakin kukkiakin, kuten orkideoita.

Myös ulkosalla selviää melko eksottisia välimeren kasveja.

Barokkikirkko v. 1739. Siellä oli lauantaina häitä varmaan sarjassa. Vuosittain kirkossa on yli 100 vihkimistä. Kts. kuva alttarista.