Kerran kävin sen puitteissa Max Planck instituutin kvantti-optiikan tutkimuskeskuksessa. Ensin kuuntelin yleisesitelmän ja sitten kävin yhden kokeen kiertokäynnillä.
MPQ:ssa mittaillaan vedyn spektiviivoja, johon liittyn ns. taajuuskampateknikasta tuli v. 2005 Nobeli prof. Hänschille. Tänä vuonnahan fysiikan Nobel tuli tutkimuksesta, jossa fotoni kimpoili kahden suprajohtavie peilin välissä kymmenesosasekunnin. Kts. Ylen uutinen.
Kvanttioptiikan perustutkimusta tarvitaan, jos haikaillaan kvanttitietokonetta. Esimerkiksi yritetään saada yksittäisiä fotoneita yksittäisiin atomeihin kontrolloidusti. Miljoonasosan päästä absoluuttista nollapistettä nähdään kiinnostavia ilmiöitä.
MPQ:ssa yksi porukkaa tutkii valopulsseja, jotka kestävät muutaman sata attosekuntia. Attosekunti (miljardisosa sekunnin miljardisosasta) eli 10^-18 s. Silloin voisi tutkia kvanttimekaanisia prosesseja kuten elektronien tunneloitumista.
Nykyisin kiinnostavaa tutkia, miten esimerkiksi tietoa voidaan välittää kvanttien avulla.
Kvanttiputkakokeessa koitetaan järjestää atomeja hilaan lähelle toisiaan.
Useampi henki on työskennellyt kokeen parissa vuosia. Oli toivomus, ettei peileihin koskettaisi. Keltaiset piuhat ovat valokuitua. Koe on jaattu kahteen laatikkoon. Toinen pöytä oli nestevaimennettu ja toinen painoi tonnin, ettei se kovin helpolla hetku. Kyseisen huoneen tavarat saa miljoonalla eurolla ostettua.
Kova homma on myös piirtää tietokoneelle nuotit, miiloin missäkin valopulsseja annetaan (siniset laatikot 3. monitorissa). Valopisteet vasemmassa ovat heijastuksia yksittäisistä atomeista. Dr. Kuhr esittelemässä systeemeitään. Ryhmän vetäjä ja paikan johtaja on 1972 syntynyt prof. Bloch.
Hyvällä tuurilla vuosien kuluttua tuollaisella systeemillä pystyttäisiin simuloimaan kiinteäolomuodon fysiikkaa. Se kun on kovin hankalaa mallintaa tehokkaaallakin tietokoneella.
Kemian laitoksella on iso termos NMR spektroskopian (Nuclear Magnetic Resonance = Ydinmagneettinen resonanssispektrometria) yksikössä. Niillä näytti olevan GSM:n taajuudella toimiva laite Cryo 900 MHz. Pönttöön menee satoja litroja nestemäistä typpeä tms.
Kymmenen vuotta sitten hinta oli 5 Meur, mutta nykyisin kuulemma tuon tasoisen vehkeen saisi 2-3 Meurolla. Suomeksi voi lukea lyhyen pdf:n sen toimintaperiaatteista.
Tarkoituksena on kartoittaa molekyylin (proteiinin) atomitason koostumus (protonien etäisyyksiä toisistaan) ja siten saada selville sen kolmiuloitteinen muoto.
Temppuun tarvitaan kova magneettikenttä (lue suomeksi lyhyt selostus. Esittelijät käyttivät rautaisia kolikoita havainnollistamalla, että muutaman metrin päästä tuosta kolikot muuttuivat magneettisiksi. Lähempänä se varmaan olisi napannut sen kiinni itseensä. Myös magneettimuistit voi saada sekaisin. Sydämentahdistajien käyttäjät eivät olisi huoneeseen päässeet.
Toiset kemistit ajavat tietokonesimulaatioilla voidaan etsiä molekyylejä, jotka tarttuvat vaikka viruksen pintaan ja estävät sitä toimimasta.
Tämän vuoden kemian Nobel meni jo lääketieteen puolelle, kun se meni tietyntyyppisen reseptorin tutkijoille. Jopa puolet nykyisistä lääkkeistä vaikuttaa noihin reseptoreihin, joten ovat palkintonsa ansainneet. Lääketieten Nobel meni solun kehitystä tutkineille. Erikoistuneesta solusta päästään takaisin päin kantasoluksi.
Kemistit ovat nuukia laprakäyttäytymisessä.
Mynssenin teknillisen yliopiston kemian osastolle on tullut neljä noobelia, mutta ei ihan äsken: Robert Huber (1988), Hans Fischer (1930), Heinrich Otto Wieland (1927) ja Ernst Otto Fischer (1973).
Kemistinä olisi hauska olla. Sekoitella värikkäitä liemiä ja tehdä näyttäviä räjäytyksiä päivät pitkät.
Saksassa on jälleen kerran väitöskirjan kopiointiepäily (Zeit). Tällä kertaa epäilyksen alla ei ole vähempää kuin itse opetusministeri.
Suomen opetusministeri puolestaan avasi Espoosta käsin ympäristöystävällisen datasentterin (Yle) susirajan tuonne puolen. Supertietokoneiden käyttöä joutuu vielä odottelemaan parisen kuukautta. Prof. S. Kaski veisteli suurin piirtein, että on helpompi luetella tieteenalat, joissa ei tarvita tieteellistä laskentaa - juuri nyt ei tule yhtään mieleen. Avajaisvideo.
Googlekin oli antanut julkaista kuvia Haminan keskuksestaan.
Uusimmassa Poliisikoira-lehdessäkin oli saksanpaimenkoiran geenitutkimuksista parin sivun juttu. Voitaneen jo sanoa, että tämä tutkimus parantaa kaiken muun hyvän lisäksi myös yleistä turvallisuutta.
Ranskalaiset tutkijat olivat vuoden 2008 tilastoista laskeneet (SZ), että syöpä aiheuttaa maailmanlaajuisesti 169 miljoonaa vuotta vähemmän elinvuosia tai vuosia, joissa pitää kärsiä syövän vaikutuksista. Sinä vuonna kuoli 7,6 miljoonaa syöpään ja uusia tapauksia oli 12,7 milj. 2030 ennustetaan luvun olevan 21,4 miljoonaa.
Syöpä oli aiheena Ylen Prisman BBC:n ohjelmassa. Jos Ylen rahat ei menisi urheiluun ja hallintoon niin voisi palkata tiedetoimittajan joka vaivautuisi vaikka Meilahteen asti. Radion puolella sentään on Tiedeykkönen.
Saksassa on sairaskassoilla niin outo tilanne, että TK:kin antaa 80 eur takaisin päin. Jutun kuvasta näkyy, miten sairaskassojen lukumäärä on pudonnut.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen