Vanhempaa taustaa juhlalle on Fürther Kärwä eli Michaeliskirchweih , joka saattaa olla 900 vuotta vanha, kun kirkko rakennettiin v. 1100. Kirchweich on käsite, joka esiintyy eri nimillä ja muodoissa alueittain Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Slovakiassa. Katollisilla kirkoilla on omia suojeluspyhimyksiä, joiden muistopäivinä järjestettiin kyläjuhlia. Kun kirkot olivat eri pyhimyksille omistettuja ja käytiin myös naapuriseurakuntien tilaisuuksissa, että kosteita juhlia riitti. Siksi 1866 Baijerin vallanpitäjät päättivät, että yksi yhteinen päivä saa riittää. Se on nykyään lokakuun ensimmäinen sunnuntai. Myös Hitler käytti tilaisuutta hyväkseen korostaakseen maanviljelyn tärkeyttä.
Kulkueessa on suuri viljakruunu, pidetään puhe ja ojennetaan leipä pormestarille ja mukana on myös Erntekönigin. Tietysti torvisoittokuntia ja hevosia riitti. Valokuvia ja video kulkueesta on BR:n sivulla (ja Mediathekissa sunnuntain kohdalla).
BR tietää kertoa In der christlichen Kirche sind erste Erntedankfeste seit dem 3. Jahrhundert belegt. Myös saksalaisella seurakunnalla Helsingissä oli ollut teemanmukainen jumalanpalvelu ja basaari. Myös uusimman tiedostuslehden kansi oli sen mukainen.
En ole ikinään Erntedankzugia nähnyt, joten lohdutukseksi Oktoberfesteillä näyhtyjä perinneasuja yms. Perinneasukulkue lienee alansa suurin maailmassa. Kulkueella oli eräänä vuonna pituutta 5 km ja osallistujia 8000. Hevosten määrä en tiedä, mutta kyllä niitä toista sataa oli pitkälti. Koiria kolmisenkymmentä. Ihmettelen suuresti miten ne onnistui tuon kulkueen kasaamaan ja järjestämään vaikka ne hevoset tuonne ydinkeskustaan logistisesti kun ei siellä mitään isoja kenttiä ole.
Kulkueessa oli paljon lapsia mukana. Pienimmät nukkuivat kärreissä. Monet soittivat orkestereissa.
Kulkueen matka on 7 km ja arvelisin sen olleen kansoitettu yhtä tehokkaasti kuin mitä Odeonsplatzin lähellä oli.
Kulkueen aluksi tuli ainakin 10-20 minuutin mainosparaati soittokuntineen. Kuvan herrat kertoivat siitä pyörien kylteillä. Mukana oli tietysti Süddeutsche Zeitung, Baijerin maidontuottajat (isoa tonkkaa veti pikku-Valmetin (piikkilangankiristäjän) kaltainen traktori), sähköyhtiö, Bemari, Audi, autonvuokrausfirma jne. Autojenkin kuljettavat olivat tietysti kanssa perinneasuissa ja ehkä menopelejä oli koristeltu auringonkukin yms.
Tämä ei ole Baijerin nykyjohtaja. Sekä pormestari että ministerpräzident olivat tänään kulkueen alkuosassa kunnes ne menivät katsomoon Odeonsplatzilla. Udella oli rattaiden ympärillä sunnuntaina myös neljä 1700-l. sotilasasuun pukeutunutta turvamiestä.
On noita voinut olla mielenkiintoista valjastaa. Mutta hyvin nekin etenivät.
Perässä marssi metsästyskoiria. Augsburgista oli oma ryhmä tanskandoggikerhosta..
Maatalaous oli vahvasti läsnä kulkueessa. Monilla oli wanhoja haravia, viikatteita, hankoja yms. mukana ja maalaisvaatetuskin. Tuommoinen kruunu kuluu juuri Erntedankiin ja se viedään kylän keskustaan tai kirkkoon näytille. Kruunu symboloi mahtia ja sen jatkuvat muodot symboloivat ikuisuutta. Pellolle saatetaan myös jättää viljasta tehty nukke uhrilahjaksi.
Taisin pistää Dachaun kotiseutumuseosta kuvan vaunuista, mitkä vastaa köyhän Suomen kapiokirstumeininkiä.
Kulkueen loppuosassa oli eri alueiden kulttuurin jotain suojeluyhdistyksiä (Schützenverein). Olikohan vähän nuoriseuraa vastaavia. Ilmeisesti puheenjohtajilla on tapana kantaa suurta mitalliläjää (Schützenkette) mahan päällä. Lisäpoonuksena on saada kulkea tuomoisen kranssin (Buchsreife) alla. Niidenkin kanssa voipi tanssia Schäfflertanzia. Tämän videon pitkässä tekstissä kerrotaan, että tuo oli Müncheniläinen tanssitapa, joka vasta 1830 jälkeen levisi laajemmalle Baijeriin.
Tämä hökötys (Bandlstange) liittyy tietysti myös kansantanssiin Bandltanz) kts. video). Siinä pujottelun tuloksena syntyy kuvio nauhoista (Bandl) kepin varteen. Joskus keppinä näköjään voi toimia myös kylän keskellä oleva Maibaum.
Piti lennokki-ihmistenkin päästä esittelemään harrastustaan. Niillä oli kolme kookasta konetta kulkueessa mukana.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen