Hildesheim

Hildesheim sai pommeja niskaansa vasta helmi-maaliskuussa 1945. Sen vanha kaupunki oli melko tuhoutunut. 1600 ihmistä kuoli. Joka paikassa siellä törmää tietoiskuihin sotaan liittyen.

Weltissä oli Mynssenin tapahtuman johdosta tehty infokartta, miten Saksan eri osia pommitettiin sodan aikana yht. 80 miljoonaan pommia eli varmastikin enemmän kuin yksi asukasta kohti. Mynssen ei ollut eniten pommitetuista paikoista tosin. Hampurissa operaatio Gomorrassa kuoli 35'000 ihmistä, Dresdenissä 20'000 ja kaikenkaikkiaan uhriluvun arvellaan olevan 500'000.


Kaupungissa on Egyptin ja antiikin Perun historiaan liittyvä museo. Lisäki on kaupungin museo sekä tuomiokirkon yhteydessä on sen museo, joka on kiinni tuomiokirkon ohella vuoteen 2014.





Historiallisella torilla on Fachwerkhauseja. Tori saatiin ensisöityä 1990-luvun alkuun. Hildesheimin piispan istui perustettiin 815 ja ensimmäinen kivi katedraali 872. 1367 siitä tuli Hansa-kaupunki ja 1813 se liitettiin Hannoverin ruhtinaskuntaan. 1866 siitä tuli preussilainen kaupunki.


Paikalla sijaitsi vuoden 1938 Kristalliyöhön asti synagoga (1849). Parissa vuorokaudessa Saksassa poltettiin 267 synagogaa, 91 juutalaista tapettiin ja 25000-30000 pidätettiin.

Fachwerkhausin remonttia. Siinä näkee, millaista täytettä puiden välissä on.

Tunneli tuomiokirkon likellä.

Jos kattotiiliä tuli tilattua liikaa, voi seinätkin pistää niillä.



Pylväsruusut ovat kesäkuussa komeita. Lipuissa olevista valkoisista hevosista voi päätellä tämän pitäjän sijaitsevan Ala-Saksissa eikä Baijerissa.

Tuohta

Kohta loppuun Tuohta-näyttely Gallen-Kallelan museossa. Kävin siellä Esbo dagenina, kun oli ilmainen sisäänpääsy.

 Poikkeuksellisesti pihallakin oli vaihtuvaa puutaidetta.

 Tuohisaunan prototyyppi v. 2009.

 30 eur näyttelyluettolo oli viimmesen päälle viimeistelty tuote kuten kuvata näkee.
Myös salien valistustekstit olivat puuliuskoja, johon oli liimattu läpinäkyvä kalvo, johon teksti oli printattu.

Näyttelyyn oli kerätty pula-ajan tuotteita. Outi Heiskaselta oli tuohikehyksisiä tauluja, joissa ainakin joissain oli aiheena tuohi.  Tornissa oli Akasaka nimisen taiteilijan töitä, joissa oli säkeitä kirjoitettu valkoisella musteella tuohelle. Jossain oli ristokkoja ja jotkut tämännäköisiä rullia. Hän on käynyt Suomessa, kuten em. sivulta käy ilmi.
Koivulevylle puolestaan oli hienosti taiteillut Ekenäsissä syntynyt Susanne Gottberg. Kannattaa katsoa kuvia ja myös täältä. Tuolla olevissa teoksissa oli saksankielisiä mietelauseita.

 Naapurikahvilassa.

 Näkymä Bredvikille.

---

 Muutama modernimpi rakennus läheisestä Leppävaarasta kauppakeskittymä Sellon läheltä.

SZ lisäsi sivulleen myös video, jossa tiistain lentopommiräjähdys näkyy.
Pormestari  Ude vieraili tapahtumapaikalla. Tässä video, jossa näkyy tuhoa.
Tämä löytö ei toki, ole mitenkään harvinainen, kuten SZ kertoo:

Etwa tausend Mal mussten die bayerischen Sprengstoffexperten dem Innenministerium zufolge im vergangenen Jahr ausrücken. Dabei wurden mehr als 60 Tonnen Bombenblindgänger und Munition aus dem Zweiten Weltkrieg gefunden und unschädlich gemacht. 700.000 Euro kostet das den Freistaat jährlich - der jüngste Fund in München dürfte die Kosten für das laufende Jahr in die Höhe treiben.

ausrücken =  tekstin käsittelyssä tekstin sisennystä; löysätä pois; ottaa hatkat (puhek.)


Noh, nyt ei vapaavaltio kyllä selviä ihan noin  pienillä kuluilla tänä vuonna. Jossain arvioitiin vahingot olevan miljoona luokkaa ja kahden talon rakenteiden kärsineen pahoin.

GTK

Betonimiehenkuja 4, Otaliemi

GTK etsii itsekin malmia (perusmetalleita, kromia ja jalometalleja painottaen). Tavoite on edistää raaka-aineiden hyödyntämistä (ja teollisuutta). Tilinpäätöksen mukaan bruttomenot 2011 oli 56,7 Meur ja kokonaistulot 14 Meur. Kaivannaisteollisuudelta tuloja tulee 3,3 Meur. Valtiolta ja kunnilta yhtä paljon. Henkilöstöä 633. Ylemmän kork.koulututkinnon suorittaneita 48,3%.

 Suomen kaivoksista löytyi esimerkki mineraali ja tietoa.

 Partekin tehtaat ovat hyvin näkyvissä kuutostieltä.

 Musta serpentiniitti levy kelpaisi vaikka seinälle.

 Etelämantereelta asti. Kaasukuplat aiheuttaneet valuvikoja.

Ylämaa on tunnettu spektroliitti avolouhinnasta. Siellä on jalokivimessut joka vuosi.

GTK oli ystävällisesti tulostanut Kaakkois-Espoon (muista viis) geologisiaretkeilykohteita:

• Friisilän muinaisranta
• Tiistilän pirunpelto
• Matinlahden rapakivi-siirtolohkareet
• Haukilahden silokalliot

Lisäksi:

• Espoon kaupungin sivulta löytyy laajempi geologisten kohteiden opas
• Hgin geologisesti merkittävät kohteet (pdf) 

 Kivikokoelma oli erityisen näyttävä suomalaisten pallokivilajien esittelyssä:

 Pallograniitti

 pallotonaliitti

 Savitaipaleen pallograniitti

 pallomontsodioriitti

 Ruokolahden Lintusaaren pallokvartsimontsoniitti.

 Ties vaikka joskus vielä pähkinäpuut taas kasvaisi Etelä-Karjalassa.

 Toisessa tilassa on tehty näyttäviä valoseiniä, jossa voi opiskella GTK:n toimintaa, teollisuuden lopputuotteita ja ennen kaikkea maapallon maakuoren historiaa.  Nettisivutkin ovat laadukkaasti tehty. Esimerkiksi hiidenkirnuja ja Ruokolahden Kummakivi.

 Näyttely on avoinna arkisin 9-16. Kannattaa käydä.
Espoo-päivänä se oli poikkeuksellisesti auki myös lauantaina. Siellä oli myös paljon avuliasta henkilökuntaa, videonäytöksiä, tunnistusta ja kahvillekkin käskettiin.

P.S Wiesn'n uusi Masskrug varmaan on yksi mineraalien lopputuotteesta. Nyt se esiteltiin jo.
Päivän Hesarissa oli puolestaan keksitty testata juomalasien kestävyyttä pudotuksesta ja arveltiin syitä mm. raaka-aineisiin perustuen.

P.P.S Mynsseniläisen saivat taas muistutuksen 2. maailmansodasta, kun Schwabingissa, jossa  mm. yliopisto (LMU) sijaitsee, räjäytettiin 250 kg lentopommi näyttävin seurauksin (Yle, SZ lla on kuvia). Ihmiset evakuointiin ulkosalla kilometrin säteellä ja U3/U6 metroliikenne pysäytettiin. Kts. kuvat päivän valjettua.


Päivän sanonta: etwas an die grossen Glocke hängen = kuuluttaa kaikille.

Tapaus Mattila

Ei, en käynyt jonottamassa nimmaria.

Alminsali oli yli 75% täynnä, kun Mikko Frank haastatteli Karita Mattilaan maanantaina illan suussa. Heillä oli takana Tapaus Makropuloksen viimeinen harjoitus (4h) ennen tiistain kenraaliharjoitusta. Ensi-ilta on perjantaina. Yleisönä oli sinä päivänä ollut koululaisia, jotka kuulemma kiltisti olivat taputtaneet pitkään, että kumarrukset saatiin harjoiteltua.

Liput on loppuunmyyty kaikkiin seitsemään näytökseen. Minulla ei ole. Yleisö ainakin saa rahoilleen vastinetta, sillä pääosan esittäjä on näyttämöllä kaiketi lähes koko ajan. Kuulemma tempojen kanssa saa olla tarkkana.  Mattila päivitteli pitkään, miten vaikeaa Tsekin kieli on. Hän on tämän osan laulanut kahdessa eri produktiossa. Tämä on San Fransiscon kanssa yhteistyötuotanto.  Mattila on myös laulanut Jenůfan (olen nähnyt ilman Mattilaa) ja Katja Kabanovan, joten tsekkiurakka on siinä mielessä täysi.
Mattila aikoo pitää 2 kk opintovapaankin kohta Schubert resitaalin jälkeen. METin Lemmenjuoman rooli jostain syystä peruuntui.

Frank, joka jättää kansallisoopperan, ei vielä tiedä, mitä aikoo tehdä. Huumorilla höystessä haastattelussa hän tajusi tänään elävänsä vielä etsikkoaikaa, kuten Matttila hänen ikäisenään aikoinaan. Mikkohan on minun kanssa samanikäinen ja Karita ihan kohta 52-v.
Siitä ei jäänyt epäselvyyttää, että se oli herra Franck, joka sai Mattilan tulemaan tähän tuotantoon että tammikuussa 2014 tulevaan Jenůfaan (Mattila antaa 10 näytöstä silloin).

Nyt nähtävän oopperan juonenahan on, että tuo Mattilan hahmo on noin 332-vuotias oopperalaulaja, jonka isä kehitti aikoinaan ikuisen nuoruuden tuovan rohdon. Nyt sen vaikutus vaan on alkanut kadota ja siksi kaava pitää etsiä. Huonostihan siinä lopulta käy, kuten arvata saataa.
Mattilaa ei itseään kiehdo niin pitkä elämä vaan ennemmin elää ilossa vaikka päivä vähemmän.
Hän harrastaa kokkausta ja kuntoilua kuten uintia sekä lukemista ja ystävien kanssa rupattelu on tärkeää. MTV3:n uutispätkän päähuomio oli spagaatissa. Tuossa oli kuvaa haastattelutilaisuudestakin.

Mattilasta oli juttu torstain (30.8.) Hesarissa.

Hesarin kriitikko (ei Sirén) ei nyt pahoita Mattilan mieltä, sillä netin lyhennetty kritiikki ensi-illasta oli pelkästään positiivinen. 

Viikon Figarossa on vieraana Mikko Franck. Tiistaina tulee ohjelma nimeltä Klassikko paratiisi, jossa on eräs suosikkiteoksistani  - ainakin puhallinorkesterille - Gran Partita. Molemmat ovat myöhemmin Areenassa kuunneltavissa tn. kuukauden ajan.

A-MR

Asianmukaisia tuoleja Tapiolan kulttuurikeskuksen kahvilassa.

Sunnuntaina oli uutisissa (paitsi ei tietenkään Ylellä), että entinen tapiolalainen Anna-Maija Raittila (1928-2012) on kuollut. Teologi oli Helsingin yliopiston kunniatohtori ja saanut mm. Pro Finlandian ja valtion kääntäjäpalkinnon. Hän käänsi mm. unkarista.
Kts. Vantaan Laurin juttu (2011) ja Essen juttu (2012). Tiistain sukulaisen aamuhartaus.

Virsikirjassa on 15 Raittilan sanoittamaa virttä ynnä muutamia säkeistöjä, kuten ulkosuomalaisten virren , YT-strategia-virren  tai "Nyt kulkee halki korpimaan", yli 60 käännöstä (esim) ja uudistanut kymmeniä.

Taizé-liikkeen edistäjänä hän varmasti oli tyytyväinen tulevasta Helsingin Taizé-tapahtumasta. Bleibet hier...

---

Espoon tuomiokirkon 13. suvi-illan musiikkia tarjoili kanttori Hyry Leppävaarasta.  Urkukonsertti oli ns. peruskonserttisetti koostuen Bachista, jostain toisesta saksalaisesta, suomalaisesta ja ranskalaisesta musiikista. Yleisöä olisi saanut olla enmmän.

Ensimmäinen numero oli Bachin tuttu konsertto G-duurissa (592). Nyt se kuultiin uruille sopivasti tulkittuna rauhallisena versiona, jos vaikka vertaan tähän vauhdikkaaseen isoilla uruilla tehtyyn versioon. Vielä ikivihreämpää Bachia oli Liebster Jesu wie sind hier koraali. Jonkun Sjöblomin sovittama Gottes Ziet ist die Allerbeste Zeit Bachin Actus tragicuksesta käy nukuttamaan.

Kaiken maailman urkusovituksista tulee ensimmäisenä mieleen Kiviniemi. Nyt soitettiin Wagnerin Pyhiinvaeltajien kuorosta Lisztin sovitus. Siinä vyörytyskohdassa ylempi äänikerta olisi kai voinut olla hieman kirkkaampi vähän kuin tässä kohdassa 2:51.

Tuorein urkukappale oli kuoronjohtaja Heikki Klemetin (1876-1953) preduli G-duuri (Op. 23 n:o 1) tuskin moni oli ennen kuullut. Sen musiikkimaun tietäen ei ollut ihme, että teoksen kaksi osaa oli hidasta andantea ja kaksi moderatoa. En tosin huomannut ajatella edes osien vaihtumista. Ihan hyvä kappale.

Konsertti päättyi Guilmant'n 1ère Sonera en Re mineur op. 42. Siinä oli kolmessa osassa riittävästi pituutta. Eka osa loppuu niin mahtavasti, että äkkinäinen luulee, että se oli nyt tässä. Ranskalaiseen romanttiseen tapaan soitetaan kovaa ja sitten taas hiljaa.
Finaalia on varmasti saanut harjoitella parikin kertaa!! Em. linkin kohdan 6:32 fanfaareja ei tietysti noilla uruilla tullut yhtä selvästi esille. Esittelytekstin mukaan ne on Leopold II:lle tehty.
Hyvä kappelevalinta. Tuon mielellään kuulisi katedraaliluokan uruilla soitettuna. Kuten hyvin toimitetussa ohjelmalehtisessä lukee urkusonaatista on tehty versio myös uruille ja sinfoniaorkesterille. Tuota versiota tuskin ihan heti saadaan Suomessa kuunnella. 

Maanantaina 27.8.  on Tapiolan kuoron konsertti Tapiolan kirkossa klo 19.
2.9. on Temppeliaukionkirkossa (Felsenkirche) on  kuorokonsertti (20 Uhr) (Der Junge Kammerchor Ostwürttemberg).