EKn kkoja

Sanomalehti Etelä-Saimaa etsi maakunnan kauneinta kirkkoa. Webin jutussa oli käytetty provosoivana kuvituksena Lautrisalan "hypprimäkeä" (1969).
Juttussa olevaan Lemin kirkkoon ei vahingossa eksy. Alueen sisäpiirivitsit sisältävät usein ajatuksen muuttaa tai matkustaa Lemille.  Itseasiassa Savitaipale on vielä kauempana, jos ei Mikkeliin ole mänijöitä. Noh, Savitaipale voitti ja Ruokolahti kakkosena.

Edelfeltin taulu Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887) on Ateneumissa. Taulu tosin on maalattu muualla kuin mäellä vaikka hän paikalla kävikin. Edelfeltti lienee liioitellut kirkon kivijalkaa aika reippaasti. Kirkon takana on muistomerkkikin asiasta. Kerran olisin kesäsunnuntaina puoliltapäivin vienyt saksalaisia turisteja sitä katsomaan, mutta ovet olivat jo lukossa. Tuskin olisi ollut Saksassa.

Paanukattoinen kellotapuli (1752) on kuuluisin rakennus. Nyt se on keskellä vanhaa hautausmaata, mutta aiemmin sen kaverina oli Ruokolahden kolmas kirkko (1740). Tapuliin ei pääse kiipeämään.

Ensimmäinen kirkko Ruokolahdelle rakennettiin v. 1572. Toinen rakennettiin 1641 ja se selvisi isovihaan (1713-21) asti. Neljäs kirkko rakennettiin 1854 saksalaisyntyisen Herr Lohrmannin johdolla.

Entisistä kirkoista on säilynyt esineistöä jonkin verran, kuten katumuspenkki ja mahdollisesti alttaritauluna toiminut taulu 1600-luvulta.
Kuvassa 1732 käytöstä poistettu musta kappa, johon on kirjailtu tyhmästi entisöintivuoden vuosi. Krusifiksi oli 4. kirkon alttarilla (1870-1915). Alttaritaulu (Aleksandra Såltin) valmistui vasta 1915.


 Kotiseutumuseo sai tannoin jonkin tunnustuksen. Kaksi euroa joutuu maksamaa pääsymaksuun. Siihen rahalle saa kyllä vastinetta. Entisessä viljamakasiinissä on kolmessa kerroksessa kamaa isosta saarnastuolista (1695) lähtien.

Rautjärven kirkko.

& Arkkitehtuurimuseosta.
Imatran Vuoksenniskalla on Alvar Aallon arkkitehturoima Kolmen Ristin kirkko.


Cembalo ei kuulu vakiokalustoon. Soittimesta puheenollen Häkkinen & Hgin Barokkiorkesteri sai huippuarvostelut saksalaisesta Kulturradiosta Bachin levytyksestä. Hänen instrumentin on rakentanut herra Hass v. 1760.

Kirkossa on muuten 103 ikkunaa, joista vain kaksi on samanmuotoisia. Etuosan pitkät puupenkit eivät kyllä ole parhaimpia konsertti-istuimia, joten mielellään istuu taaempana.

Imatran Tainionkosken kirkon erikoinen alttaritaulu.

Lappeenrannan ydinkestustan Lappeen Marian kirkon (1794) saarnastuolin yllä on erikoinen kruunu.

 Alttaritaulu on vasta vuodelta 1887.

Tuo keskellä oleva kristallikruunu on erityisen juhlava. Saatu lahjoituksella 1847.

Kirkko on muodoltaa kaksoiristikirkko (kahtamoinen). Edessä näkyy Kurki-patsasta, jonka teekkarit lakittavat wappuna.