Viikon Kantapöydässä (video ja audio ) oli Marietta e.m. oopperassa. Näytteen voi katsoa DVD:n julkaiseen firman Youtube-videosta. Ehkä tällä kertaa ei ollut noin voimakasta vibraattoa.
Videosta näkee samalla lavasteen ja valkoisen, Marien kuolleen haamun, jota tämä Marietta näyttää ja siksi myös Paulin kiinnostuksen herättää. Kuten näkyy, ollaan jossain 1920-l. Mies näyttää melkein Jussi Björlingiltä muuten. Pääosan esittäjä oli Klaus Florian Vogt, joten ei ihme, että saksan laulamisessa, kuten ei muutamaa sivuosan esittäjää lukuunottamatta ollut valittamista. Tässä oli kansainvälisen tason miehitys. Tässä häneltä Wagner-aaria kuuden vuoden takaa. Hänen äänensä on hyvin luonnollinen tai vapaa.
Lavaste säilyy melkein saman kolmessa näytöksessä. Se on eräänlainen mausoleumi Paulin kuolleelle vaimolle. Reliikkilaatikoita ja taloja, joita välillä valaistaan. Oopperan keskiössä Paulin hallusinaatio. Toisen näytöksen loppussa on lähdes wagneriaaninen duetto. Kolmannessa näytöksessä Paul kuristaa Mariettan ja leikkaa letin sängyssä makaavalle kuolleelle vaimolleen.
Taustalla on välillä portaikko ja välillä kolmiuloitteinen lintuperspektiivi kaupungin muutamasta korttelista. Kaupunki, josta siinä lauletaan on Brügge.
Erich Korngold oli oopperan säveltäessään v. 1920 vasta 23-vuotias. 1934 juutalaisena hänen piti paeta Amerikkaan, jossa hän toimi elokuvasäveltäjänä ainakin. Sai oskarin Robin Hoodin (1938) musiikista. Musiikki tässä oopperassa tosiaan oli romantista "elokuvamusiikkia", jossa oli kyllä koko orkesteri koolla. Yhdessä kohtaa tarvitaan kuoroakin, joka ilmestyy tässä ohjauksessa mitä erinäisimmistä luukuista kurkistamaan. Kovin ekonomisesti ajattelava tuon nuori säveltäjä ei siis ollut. Esim. lyömäsoittajia oli viisi ja harppuja kaksi. Mikko Franck johti. Tosi hyvin massiivinen orkesteri ja musiikki kuitenkin laulua tuki ja ne olivat siis tasapainossa. Tässä yksi pätkä alusta, jossa on kamaripalvelija ja Paul.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen