Vanhaksi suomeksi tehtyä käännöstä ei onneksi tarvinnut seurata.
Anyways, musiikki oli hyvin esitetty, mutta mikä tämän erotti CM:n tai SL:n versioista oli ohjaus. Söderblomin ohjaukseen törmäsin viimeeksi Don Giovannissa kesällä.
Laulalat lauloivat tummissatrenssitakeissa. Kengät olivat vaihtelevia. Kaappolalla oli kirjavat sukat. Kuorolla oli joskus hattuja päässä ja taskulamppuja ja sateenvarjojakin nähtiin.
Taustalla oleviin pahvilaatikoihin piirrettiin ihmishahmoja, sanoja suomeksi, Golgatan ääriviivoja.
Jeesusta kuvasi vähän kuin variksen pelättimen tapaan tehty kehikko, jossa oli paita ja kengät. Käsivarsia kuolaiset liikuttivat jollain piikkiseipäillä. Lopussa sai puistenpyykkipoikien piikkikruunun ja oranssin poikkiviivan sisältävän valkoisen kankaan.
Kun tämä esirippu repesi niin pahvilaatikko pinot sortui eteenpäin. Kyllähän siitä komea efekti lähti ääntä ja ilmanpainetta myöten, jos ei ihan maanjäristystä tuntunut. Lopussa hinattiin iso valkoinen harso, jota valaistiin sinisillä valoilla. Välillä tuo valkoinen seinä oli pinkin värinenkin. Ihan kunnon teatteriohjaus kaikin puolin vaikkei siinä laulaneet hahmot itse näytelleet vaan kuorolaisten ja sen häkkyrän kautta.
Kannattaisi esittää toistekin. Sitä odotellessa voi kuunnella vaikka kenties maailman tunnetuimman Bach-esittäjäryhmän version.
P.S Franciskuksella oli sitkeä fani, joka ei lähtenyt karkillakaan. BBC ja CNN saivat ainakin uutisen.
Paavi toimi käsikirjan mukaan.
Gli presentavano dei bambini perché li toccasse, ma i discepoli li rimproverarono.
Gesù, al vedere questo, s'indignò e disse loro: «Lasciate che i bambini vengano a me, non glielo impedite: a chi è come loro infatti appartiene il regno di Dio.
In verità io vi dico: chi non accoglie il regno di Dio come lo accoglie un bambino, non entrerà in esso».
E, prendendoli tra le braccia, li benediceva, imponendo le mani su di loro.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen