Gehirn

Aivotutkimuksen uusia tuulia on mm. optogenetiikka, jonka Nature-lehti julisti vuoden 2010 metodiksi. Jos silloin hiirillä oli Parkinsonin oireita saatu katoamaan.  Siinä  kuljetetaan geeni viruksella hermosoluun. Geeni tuottaa tietyn valolle herkän proteiinin, joko vahvistamaan tai heikentämään hermosignaalia avamaalla ionikanavia neuronissa.Valo on paljon tarkempi kuin sähkömagneettinen ärsyke ja nopeampi kuin lääke.

Ylen Aamusydämellä ohjelmassa haastateltiin Parkinson- ja pakkoliikepotilasta, jotka ovat saaneet aivostimulaattorilaitteen, jolla päästään vähemmille oireille ja lääkkeille.

Aivotutkimusseuran 40-v. esitelmätilaisuuden yhteydessä oli posterinäyttely kovassa tungoksessa. Onneksi ne ovat PDF:inä em. linkissä. Yleisöäänestyksessä voitti numero 1, jota äänestin muistaakseni itsekin.
Sen aihe oli nukkuminen. Unen eri vaiheiden merkitys elimistölle ja muistillle ja aivojen toiminnalle on toki ikuisen tutkimuksen kohde. 

Musiikin vaikutusta aivoihin on tutkittu monin tavoin.
Aivoinfraktista toipumisen eräs resepti on tunti musiikkia päivässä. Myös masennuksessa ja aivosairauksissa siitä on apua.

Jyväskylässä vieraileva FiDiPro-proffa tutkii, miten musiikki vaikuttaa aivoissa ja käyttää tietoa hyväksi, miten kuurot voisi kuulla, miten musiikkiterapia voisi auttaa masennukseen ja musiikkimakuakin.

Tuore väitös pohtii, voisiko laulun kuuleminen kehittää äänenkorkeuden ja puheen rakenteen erottamista. Lun sikiö altistui ylimääräiselle puheelle pystyi syntynyt lapsi erottamaan äänen korkeusvaihteluita paremmin syy.

Tässä posterissa näkyy kuulemisen anatomia ja kerrotaan musikaalisuuteen vaikuttavan myös geeniperimä.

Musiikin kuuntelu lisää dopamiinin eritystä ja voi auttaa oppimista.Dopaaminia pitää olla sopivasti.  Jokainen varmaan tietää, ettei paniikki tai stressitilanteessa muisti toimi oikein.

(Tässä vaikka Bolero-splashmob viihdykkeeksi).



Aivosäätiön sivuilla  käy esityksestä ilmi, että joka kolmas saa aivohalvauksen tai dementoituu.

Oireiden (FAST= Face, Arm, Speech) saatua on kiire (Time) hoitoon, mieluiten pakastepussit päässä ja kuvaukseen selvittämään, että johtuuko se 25% tapauksissa olevast aivoverenvuodosta  vai verensuonia pitkin aivoihin matkannneesta tulpasta.
Elitavat verenpaineen, kolestrolin, ylipainon ja verensokeritason alentamiseksi tietysti ovat hyödyllisiä siinä missä sydäninfraktin torjunnassakin. Liikunta ja tupakoinnin lopettaminen ovat jälleen suositeltuja. Eräässä esityksessä oli huolto-ohjeita laajemminkin.

Aallossa ja HY:ssa on kummassakin kuvantamislaitteita. Tietysti aivosairauksia tutkitaan, mutta myös tehdään perustiedettä. On vaikka tarkkailtu, millä alueilla on aktiivisuutta vaikka tiettyä elokuvaa katseltaessa.

Magneettiresonanssikuvauksessa suljettu tila ja ääni eivät houkuttele kaikkia potilaita. CERN Courierin marraskuun numero kertoo, että Kanadassa on kehitetty laite, joka pärjää vain 0,2 T staattisella magneettikentällä (ja  radiotaajuuspulsseilla), jolloin magneetteja ei tarvitse runksuttaa päälle ja pois.

MEG on ajallisesti tarkempi ja ja toiminnallinen aivokuvantaminen paikansuhteen tarkempi.

Courier myös kertoi, että uusia italialaisia senaattorin arvonimen saaneita ovat  CERNin entinen pomo Rubbia, Claudia Abbado, arkkitehti Renzo Piano, joka on suunnitellut mm. Amsterdamin Nemo tiedekeskuksen (kuvassa yllä), neurotieteilijä Cattano, joka on ansioitunut erit. kantasolu tutkimuksessa.

Aivotutkimus on mielenkiintoinen ala, koska siinä yhtyy tai törmää niin monta tieteenalaa. On biologiaa, biokemiaa, systeemibiologiaa,  säköfysiikkaa, psykologiaa, lääketiedettä, kuvantamista, geenitutkimusta ja datan ja aivokuvien analysointi vaatii tietysti matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä.
Euroopassa ja Ameriikassa on suurenluokan hankkeita, miten aivoja saisi mallinnettua ja ymmärrettyä. Vielä on pitkä matka. Vaikka olisi juuri julkistettujen superkonelistan koneita liuta käytössä ei niissä riitä puhti simuloimaan. Badische Zeitungin juttu lokakussa selitti asiaa.

4.12 on Hgin yliopiston prof. virkaanastujaisluentoja. Erästä tutkimusryhmä tutkii immunologisten sairauksien vaikutusta hermostoon (neuroimmunologia), kuten MS-tauti. Lääkityksen lisäksi tarvetta olisi diagnostiikalla ja ymmärtämällä perusmekanismeja.