Ei tarvita isoa budjettia kun on luovuutta. Oopperaan ei ole edes pääsymaksua, mikä oli varmaan osa syy, miksi yleisön keski-ikä oli verraten alhainen. Yleisössä oli myös pari oopperalaulajaa, jotka myös opettavat. Olisin mielelläni maksanut ohjelmasta vaikka parikymppiä, mutta valitettavasti ne olivat loppuneet kesken vaikka sali ei ollut täynnä ja näytöksiäkin oli vielä tulossa.
Esiintyjäkaarti oli lyhyesti sanottuna huippujengi. Taminon ( Petri Vesa ) ääni olisi jo melkein kaivannut suurempaa areenaa. Saksan ääntämisessä ei jäänyt nykypolven petterisalomaa (J-P Mitjonen) Papagenokaan jälkeen. Esityksen raha- ja valta-teemaa lainatakseni, jos herrat olisivat lauluosakeyhtiöitä niin ostaisin niiden osakkeita. Loistava näytteleminen täydensi hienoa ohjausta ja laulua. Viinipullon sijaan tilattiin mansikkalikööriä, josta saatu päihtymystila toi mieleen Chaplinin.
Tuuli Takala veti yön kuningattaren aarian läpi erinomaisesti ja sai siitä illan raikuvimmat aplodit (joku enemmän tai vähemmän selvä yleisön edusta alkoi taputtaa jo keskenkin ja kommentoimaan ääneen). Ai niin, ja lisäksi ensimmäistä kertaa törmäsin siihenkin, että jollain yleisöstä oli repussa herätyskello, joka alkoi soimaan..
Sarastrona toimi itseoikeutetusti Mrtti Turunen, joka veti roolin ylhäisellä tavalla tilaan sopivalla volyymillä. Orkesteri ei pitänyt niissä aarioissa kiirettä, mutta laulu kesti hyvin kasassa. Puheosuudet oli toteutettu myös hienosti osittain käyttäen ennalta nauhoitettuja osuuksia, joissa taistelupari saa ohjeita tehtäviinsä tai kohtauksissa, jossa herrat ovat yksin mietteissään.
Näytöksiä on vielä tiistaina ja keskiviikkona. Jokaisen pääkaupunkiseutulaisen musiikista ymmärtävän kannattaisi kyetä paikalle.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen