Kirkoissa tuntuu olevan kevätkonserttien sensonki. Olarin kirkossa esimerkiksi oli Ilmari Krohnin oratorio Ikiaartehet sunnuntaina ja Candominon konsertti maanantaina.
Tuo Ikiaartehet sisältää nimensä mukaisesti runollista tekstiä. Krohnin vaimon Hilja Haahden kynästä. Musiikille kielen mutkikkuus nätisti sanottuna ei tee oikeutta.
Teoksessa oli pahoja kohtia kokeneille paikallisille kuoroille (Vox Lapsus ja Wähäpaimen), mutta onneksi hyvin toimitetussa ohjelmalehtisessä oli sanatkin. Kulttuuriteko se estitäminen ilman muuta oli, kuten Essen s.15 juttu otsikoi. En kuitenkaan levynä ostaisi.
Ensimmäisen suomalaisen oratorion kantaesitys oli 1914 itse Suomen Laulun ja Hgin kaupunginorkesterin toimesta, mutta sitä piti säveltäjän parannella ja uusi versio on vuodelta 1935. Nyt orkesteria vastasi urut mahtavalla tavalla herra Malmbergin soittamana. Melkein voisi kuvitella sen kuuntelevan ilman laulua. Sovituksen tehnyt Kortesharju oli syystäkin vastaanottamassa kukkasia. Urut olivat hyvin tasapainossa laulajiin nähden. Alussa ja välillä uruilla oli soolonumero. Jorma Hynninen tytär, joka on Korsossa kanttori, lauloi todella hyvin altto-osuudet. Kuoroja johti espoolainen musiikin maisteri Laitinen (s. 1984).
Olarin srk:n uusi CD sisältää sekä ikivihreitä että tuntemattomampia kappaleita aika laajalla skaalalla. Parhainta antia on Olli Kortekankaan sovittama virsi Taas kukkasilla kukkulat, jossa kuorot ja seurakuntakin esiintyvät. Muuta tuoretta tavaraa edustaa espoolaisen säveltäjän Haapasalon ja Hgin piipan Askolan pari biisiä. Paikallinen kanttori laulaa ansiokkaasti ne pari muuta kappaletta levyllä.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen