Träskändassa

Järvenpään juna-aseman vieressä on kirjasto, jonka on alakerrassa taidemuseo. Nyt on oiva kesä lähteä retkelle maalle vaikka kiertämään Tuusulan järvi ja käymään tuossa taidemuseossa, sillä siellä on Venny Soldan-Brofeldtin (VSB:n )  näyttely, joka on saanut paljon kehuja ja kuuluisuutta.

Venny toki liittyy paikkakuntaan Juhani Ahon vaimona. Ahola on järven rannalla. Näyttelyssä on hyvin esillä taulujen lisäksi hänen lastenkirjakuvitustaan. WSOY on tehnyt näköispainoksen "Kuvakirjasto lapsille ja nuorisolle", mikä ei näyttänyt olevan parasta antia. Tietysti myös hieman muuta grafiikkaa. Hänen äitinsä oli muuten saksalaista syntyperää (Müller). Isä puhui ruotsia. Venny lähti saksalaisesta koulusta Viipuriin opiskelmaan piirustusta 14-vuotiaana. Jo parikymppisenä maalattu taulu kutojasta näyttelyssä on tosi hieno. 1880-84 hän opiskeli Hgissä ja sitten Pietarissa pari vuotta. Wikipedia kertoo tienanneen matkustusrahaa ulkomaan opiskeluun jäljentämällä klassikkotauluja. Niitä on näyttelyssäkin näytillä kolme. Hänen taulunsa "Heräinneitä" oli Pariisin maailmannäyttelyssä. Tuolla on nähtävissä taulun lisäksi myös kunniakirja, jossa maaksi on merkitty Venäjä ja paikkakunnaksi Järvenpää.

Teoksissa on paljon kansan kuvausta. Yhdessä taulussa istutaan pirtissä ruokapöydän ääressä ja mallinna ollut tyttö kertoo radiohaastattelussa, millaista oli olla mallina ja miten hän muistaa Ahot.
Taulun hinta on näköjään ollut 50 keur. 
Paljon on henkilökuvia, joista parhain yllättäen taitaa olla Juhani Aho itse.
Sitten on ajantyyliin muodikkaita rantakuvia esim. Hangosta. Myös omat pojat joutuivat malliksi. 
Ateneumin tietokannassa on luettelo 1267 teoksesta, mutta ei yhtään kuvaa.

Johannes Brofeldtin (1907 alkaen Juhani Aho) kanssa hän meni naimisiin 1891. Hausjärvellä jo asui naapurissa mm. Eero Järnefelt ja J.H. Erkko, jotka sittemmin ovat tuttuja myös Tuusulan rantamailta. He olivat vapaaehtoisessa maanpaossa Bobrikovin aikana 1903-04. Venetsia, München, ja Firenze ei kuulosta yhtään hullummalta pakopaikalta maalarille.

Ahon poikien yhtiön nimi oli Aho & Soldan. Soldan siksi, koska Juhani sai Vennyn sisaren Tillyn kanssa. Synnytys tapahtui ulkomailla ja asia säilyi salaisuutena aina vuoteen 1951. Kolmiodraama on VSB:n 150-v. juhlavuotena myös teatterissa.  Yhtiö tuli kuuluisaksi elokuvistaan. 2011 oli Ateneumissa hieno näyttely, jossa oli sekä valokuvia että elokuvapätkiä. Elävässä Arkistossa on niiden pätkiä nähtävillä. Kirjastosta löytämä Järvenpään kaupunkinpolku-esitteessä on jopa puhelinnumeroita 1900-l. alusta. Esimerkiksi nro. 9 on Ahola (Aho), 20 Väkiviinapolttimo ja 22 Sibelius Jean. Esitteeessä on kuva, jossa Kekkoset ovat patsaan paljastustilaisuudessa 1964. Kuvanveistäjä on Erkki Eronen.
Erkki Collianderin 1980-l. alikulkutunneli.

Hki-Hämeenlinna rata valmistui 1962 ja Järvenpään asema 1858. Sen kenties suunnitteli Albert Edelfeltin isä (Carl Albert), joka oli lääninarkkitehti. Asema siirrettiin kokonaisena 25 m uusien kiskojen tieltä.

 Alla oleva rakennus taitaa olla Aallon käsialaa..

Oui!

 Ranskassa on keskiviikkona vihitty 1. homoavioliitto 200 toimittajan ja muutaman sadan muun todistaessa tapahtumaa. FAZ:n juttu.

Saksassa aihe on myös kuuma, ja pitäisi olla Suomessakin. Yle teki illalla pienen uutisen.

Päivän tilastotieto Weltin jutusta Saksasta kertoo, jo otsikkotasolla, että saksalaisella keskiverto nettotuloilla (vajaa 16 eur/h) menee kolme minuuttia olutpullon (0,5l)  tienaamiseen. Aika on sama kuin vuonna 1991.
Sanastosta mainittakoon:

• Jutun Kabeljau ei ole johtokela vaan turska.
• Binnen Monatsfrist stiegen die Verbraucherpreise um 0,4 Prozent.
• Die Inflation in Deutschland hat im Mai wieder etwas angezogen. 
• Die Jahresteuerung kletterte von 1,2 Prozent im Vormonat auf 1,5 Prozent
• Insbesondere Nahrungsmittel trieben das Preisniveau nach oben

Saksan kielestä puheenollen huomautettakoon, että Freund (bzw. Freundin) käsitetään suomea helpommin ystävän sijaan tyttö/poikaystäväksi. Siksi monet mieluusti käyttää sanaa Kumpel (bzw. Kumpelin), jonka voisi kai sitten kääntää kaveri. Bekannte / Bekanntin on yleinen ja ei niin puhekielinen. Toinen vaihtoehto on liittää joku lisämääre kuten bester Freund tai Schulfreund. Baijerin murteessa on oma kuvaava sana Gspusi.

SZ:ssa mielenosoitukset olivat pääuutinen. Kuvauspaikka on Les Invalides'in edessä. 

 Rakennuksella on sentäs suomenkielinen Wikipedia-sivu.

 Napoleon I

 Museum Rodin sijaitsee Les Invalides (puisto, museo, kirkko..) lähellä tien toisella puolella.
 Pariisin lähistöllä Meudonissa on myös toinenkin museo.
Se Rodin on täkäläisille tärkeä kuvanveistäjä.

Modernin rakennuksen vieressä on Hôtel Biron (1731), jonka parkettilattiaa on luovasti paikkailtu jo paikkauslevyillä. Se on toiminut museona v. 1919 lähtien. Rodin oli vuokrannut siitä huoneita aiemmin teosten tallentamiseen ja hän lahjoitti teoksensa valtiolle. Sen kahdessa kerroksessa on monta kymmentä veistosta ja jokunen taulukin kuten kaksi van Goghia.






Kolme varjoa.


1347 myös nämä miehet antautuivat Calaisin valloittaneelle Englannin kuninkaalle Edward III:lle (wikipedian artikkeli (eng)).


Ehkä kuuluisin patsas on Ajattelija (1881).
 

Musee d'Orsay'ssä (1986) löytyy lisää Rodinia. Rakennus näyttää sisältä semmoiselta rautatieasemahallilta 1900-l. alun tyyliin. Orsay'n rautatieasema valmistui 1900 maailmannäyttelyyn. Siellä on iso komea kellokin seinällä. Yläkerrassa on luksusravintola komeassa salissa. Museossa on kai kolme varsinaista kerrosta. Yhdessä kerroksessa on impressionismin mestareiden töitä, mutta on siellä myös muuta 1800-l. lopun töitä. Alakerran keskikäytävillä etenkin ja muuallakin on veistoksia. Yläkerrassa on Art deco -huonekaluja ja esineistöä eli parasta mahdollista. Oli siellä myös juhlasali ja muita ihan kivoja saleja. Jos epäilee, ettei Louvrea siedä ja ehdi kiertää niin tämä on taulujen sisällönkin puoleen ainakin minun makuuni parempi. Näyttelytilaa on 16'000 neliötä.

Kevättunnelmiin Radio1 tarjoaa loistavan Kevätuhrin (Le Sacre du Printemps / Весна священная) esittelyn ja konsertin - itse asiassa oikein teemaillan 100 vuotiaan teoksen kunniaksi.
29.5.1913 oli nimittäin ravisuttava kohuensi-ilta Pariisissa.

Teemalla on vielä muutaman päivän Pietarin baletti nähtävillä.

Kiveä ja vettä

Mynssenissä yksityisen parkkihallin omistaja vaatii n. 70 tuhatta euroa vanhan likaisen Mazdan omistavalta naiselta, joka ei ole hakenut autoaan kuuteen vuoteen. Weltin juttu. Parkkipaikan hoitaja on kohdannut Saksan: "Sie können sich nicht vorstellen, was für ein behördlicher und bürokratischer Aufwand nötig ist, um dieses Fahrzeug zu entfernen", Opin uuden saksan sanan tarkoittaen liikaa soitettua: Es gibt Musikstücke, die so kaputtgespielt sind, dass sie in Aufführungen unweigerlich ihre eigene Parodie mitzutransportieren scheinen. . FAZ:n jutun pääaihe oli Die jährliche Rückkehr Abbados ans Pult der Berliner Philharmoniker wird längst als Kultereignis gefeiert. Saksan työttömistä on laskentatavasta riippuen 26,7%:lla tai 35%:lla siirtolaistausta. Weltin juttu. Saksan taistelulennokin skandaali on ainakin ottanu tuulta alleen. Riskeistä on tiedetty vuosia ja lasku vaan kasvaa Bereits bekannt ist zudem, dass zu den schon investierten Entwicklungskosten von 508 Millionen Euro noch 54 Millionen Euro für die Herstellung der Flugfähigkeit und 94 Millionen Euro für offene vertragliche Verpflichtungen kommen. Wallstreetjournalin luetuimpia uutisia oli, että Samsung on myynyt ekalla vuosineljänneksellä enemmän kännyköitä Suomessa kuin Nokia. Pari eriävää stellen yhdyssverbiä: Nokia stellt zwar laufend neue Modelle seiner Lumia-Serie vor .. Das Lumia stellte für Nokia einen wichtigen Strategiewechsel dar, Saksan toukokuun säätilaa kuvaa Spiegelin otsikko: Deutschland, die Kühltruhe Europas. Hampurissa taidetaan rikkoa kaikkien aikojen toukokuun sadaennätys. Ala-Saksissa ja Thüringenissä on pieniä tulvia. Mynssenin tuttu kertoi sisällä olevan 14 astetta lämmintä, kun vuokran antaja oli katkaissut kesän tultua lämmityksen. Saksassa kun säästetään ja käytetään mielummin villapaitaa ja Hausschuheja.

Aarteita

 
Nyt olisi suomalaisten syytä käydä Atemeumissa sillä siellä on harvinaislaatuinen tilaisuus nähdä presidentinlinnan tauluja, kultakelloja, kristallikruunuja ja kalusteita ml. presidentintyöpöytä tarvikkeineen. Keskimääräinen laatukin on hyvä, että risteilyturistienkin soisi sinne löytävän. Kovin oli väljää lauantaina.  Pohjan kokoelmalle luo keisarillinen kokoelma, johon hankittiin mm. von Wrightejä ja Düsselissa opiskelleiden maalareiden töitä ja sitten itsenäisyyden aikana Ateneumin sinne tallettamat teokset on pmyös yritty valitsemaa laadukkaina edustavina teoksina Suomesta.

Erityisen merkittävä on huone, jossa on presidenttien rintakuvat pronssista ja vastakkaisella seinällä kiertää puolisoista maalatut öljyvärikuvat. Osa on nimekkäiden taiteilijoiden tekemiä. Halosen pronssiveistos on näyttävin, mutta ei kovin näköinen.  Monikohan tietää kaikkien presidenttien puolisoiden nimet?  Ester ja Signe lienee tuntemattomimmat.

Julisteen taulu on Edelfeltin pensselistä oleva Kööpenhaminan ankkuripaikka taulu. jossa on linjoja sinne tänne ja keisarillinen huvialus. Lisäksi Edelfeltiltä on mm. näyttelyn toinen lippulaiva nimittäin Halosen presidentin pyödän taakse haluama Uudenmaan jahtiklubin venetaulu. Kts. näyttelyn kotisivut.  Poiminnoista mainittakoon näyttävin ja suurin taulu on R.W. Ekmanin Aleksanteri II avaa säätypäivät taulu , jossa on kymmeniä tarkkaan kuvattuja henkilöitä. Se tosin sijaitsee Ritarihuoneella pressanlinnan naapurissa. Taiteilijalle käskettiin jokaisen lähettä valokuva jälkikäteen. Ateneumi on kiitettävästi tehnyt seinätekstejä ja tästäkin taulusta on A4:n, josta näkee kuka on kukakin.

Ääniopastuksessa nykyiset presidentit ja/tai puolisot esittelevät tauluja. Niitä voi tosin katsella ja kuunnella kotisivulla.

Tannoin kävin Frankfurtin Schirnhallessa. Siellä oli kaksi näyttelyä, joihin kumpaankin oli turhan  kallis pääsylippu tarjontaan nähden. Kyllä tuo Yoko Onon näyttely tuntui kiinnostavan elämän ehtoo puolella olevia entisiä nuoria. hs.fi väittää sen olevan Hgin juhlaviikkojen suurin tähti ensi syksynä.  Concertgebouwilaiset jäi toiseksi jollekkin 80-v. mummolle?  Minä  suuntaan Alekstanterin teatteriin Don Giovanniin tukemaan suomalaisia tähtiä.


Toisella puolella oli Monetin korkeintaan keskinkertaisia teoksia. Merkittävin oli Warhollin yksi viimeisistä ehtoollisista "Camel 57", joka tosiaan jäi sen omaksi viimeiseksi.  
Noh, myös Alexej von Javlenskyllä oli muutama mielenkiintoinen ikoni ja Giorgia di Chirico taulut .

 Laatua ja etenkin määrää etsivälle Städel (ei Schädel) museo on must paikka. Modernipuoli ei minua niin vakuuttanut.

 Google on digitoinut 60 museon taulua.

Myös Ateneum on antanut digitoida taulujaan.

Museon kotisivuilla on myös paljon tauluja näytteillä. Highlightseja vaikkapa.

 Tuo näyttely esitteli viimeaikaisia hankintoja. Erityisesti grafiikkaa.

Städel on muuten pistänyt Youtubeen yli 70 videota. Siitä voisi ottaa muutkin mallia.

 Etnograafinen museo esitteli vaatepuolta.

Modernin taiteen museon (MMK) molemmat silloiset vaihtuvatnäyttelyt olivat surkeita eikä talokaan vedä vertoja kiasmalle. Pysyväisnäyttelyssä sentään oli jotain mielenkiintoista, kuten tämä elävän kynttilän valon useaksi väriksi hajottava ja seinällä heijastava systeemi.

Taikamainen ooppera

Lauantaina oli Siban Taikahuilun ensi-ilta. Viimeeksi näin ooppera syyskuussa ENO:ssa klassikko-ohjauksena ja luulin, ettei sitä ohjauksen selkeydessä huumorissa ylitetä, mutta nyt taisi niin käydä.  Anselmi Hirvonen oli ottanut erivapauksia ja yleisö viihtyi. Pääkaksikko seikkaili metropolissa, jossa yön kuningatar diiva liikkuu urheiluautolla.
Ei tarvita isoa budjettia kun on luovuutta.  Oopperaan ei ole edes pääsymaksua, mikä oli varmaan osa syy, miksi yleisön keski-ikä oli verraten alhainen. Yleisössä oli myös pari oopperalaulajaa, jotka myös opettavat.  Olisin mielelläni maksanut ohjelmasta vaikka parikymppiä, mutta valitettavasti ne olivat loppuneet kesken vaikka sali ei ollut täynnä ja näytöksiäkin oli vielä tulossa.

Esiintyjäkaarti oli lyhyesti sanottuna huippujengi. Taminon ( Petri Vesa ) ääni olisi jo melkein kaivannut suurempaa areenaa. Saksan ääntämisessä ei jäänyt nykypolven petterisalomaa (J-P Mitjonen) Papagenokaan jälkeen. Esityksen raha- ja valta-teemaa lainatakseni, jos herrat olisivat lauluosakeyhtiöitä niin ostaisin niiden osakkeita. Loistava näytteleminen täydensi hienoa ohjausta ja laulua. Viinipullon sijaan tilattiin mansikkalikööriä, josta saatu päihtymystila toi mieleen Chaplinin.
Tuuli Takala veti yön kuningattaren aarian läpi erinomaisesti ja sai siitä illan raikuvimmat aplodit (joku enemmän tai vähemmän selvä yleisön edusta alkoi taputtaa jo keskenkin ja kommentoimaan ääneen). Ai niin, ja lisäksi ensimmäistä kertaa törmäsin siihenkin, että jollain yleisöstä oli repussa herätyskello, joka alkoi soimaan..
Sarastrona toimi itseoikeutetusti Mrtti Turunen, joka veti roolin ylhäisellä tavalla tilaan sopivalla volyymillä. Orkesteri ei pitänyt niissä aarioissa kiirettä, mutta laulu kesti hyvin kasassa. Puheosuudet oli toteutettu myös hienosti osittain käyttäen ennalta nauhoitettuja osuuksia, joissa taistelupari saa ohjeita tehtäviinsä tai kohtauksissa, jossa herrat ovat yksin mietteissään.

Näytöksiä on vielä tiistaina ja keskiviikkona. Jokaisen pääkaupunkiseutulaisen musiikista ymmärtävän kannattaisi kyetä paikalle.