Henk.koht.

Todella upea isokokoinen ständin tausta.

Kirjoitin aiemmin biopankkilain valmistelusta että Jobsin syövästä sekä syövän täsmähoidosta. Siinä viitattiin juttuun Turusta, josta mm. voi oppia, mikä on biomarkkeri:
"Biologinen merkkiaine eli biomarkkeri tarkoittaa veri- tai kudosnäytteestä mitattavissa olevaa hormonia, proteiinia, entsyymiä, perimän osaa tai muuta tekijää, jota voidaan käyttää esimerkiksi tautien diagnosoinnissa ja hoitovasteen ennakoinnissa. Bioteknologian avulla voidaan kehittää räätälöityjä biomarkkereiden mittausmenetelmiä yksittäisen potilaan taudin diagnosointiin ja sopivimman hoidon valintaan."


Varsinaissuomessa ollaan aktiivisia sairaalabiopankkien näytteiden keräyksessä että yhdistämisessä. Satakunnan ja Vaasan kanssa näytteitä tulee olemaan luokkaa miljoona. Jutussa mainitti patologian prof. Carpén oli taannoin ChemBio-päivillä puhumassa. Aamupäivällä oli akateemisia esiintyjiä ja iltapäivällä yritysten näkökulmaa.

Carpén tiivisti tulevaisuuden henkilökohtaisen lääkehoidon kolmeen peehen: predictive, preventive ja personalized.  Diagnostiikka on tärkeää, koska sairaus halutaan havaita mahdollisimman aikaisin ja tarkasti, että osataan hoitaa mahdollisimman aikaisin ja tehokkaasti.

Esimerkiksi ns. yleisiksi syöpätyypeiksi voidaan arvioida olla luokkaa  50 ja kaikkiaan 250 (s. 16).   Lisäksi jokaisella on vähän erilainen tapaus. Syopään liittyviä geenejä arvioidaan olevan luokkaa 350 (s. 13). Esimerkiksi rintasyöpägeeni HER2 on 20% potilaista ja siitäkin on 50-100 mutaatiota (paneelikeskustelu). Erityisesti ajankanssa potilaallakin voi olla usenlaisia kasvaimia tai yksittäinen kasvainkin voi koostua erilaisesta tyypistä.
 Esityksen s. 13 on havainnollistettu, miten syöpäkasvaimen geenitietoa voidaan käyttää lääkkeiden valikoimiseen. Esimerkiksi tietty mutaatio kertoo, ettei tietystä lääkkeestä ole hyötyä. Näin säästetään rahaa lääkkeisiin ja hoitoon ja potilaan kannalta vältetään lääkityksen haittavaikutuksia ja nopeutetaan paranemista ja vältetään taudin huononemista välttämällä turhaa kokeilua.
Joissain harvinaisissa saurauksissa lääkärit ovat usein ymmällään ja saattaa olla vuosien ruljanssi erilaisissa kokeissa ja lääkäreissä. Jenkkityyliin tehty video.

Tietojärjestelmistä voi esimerkiksi etsiä näytteitä iän tai syöpätyypin mukaan, mutta eräs tyypillinen ongelma tietojärjestelmissä on laatutiedon puute kuten selvittäminen jälkikäteen, että tehoaako lääke X? Terveystiedon ja näytteen yhdistämistä tarvittaisiin tutkimuksessa (s. 11).

Eräs visio on Duocemin edustaja kalvoissa s. 21.  Siinä saa riskiraportin (lääkärin ymmärtämässä muodossa ja tietojärjestelmät auttavat muutenkin päätöksenteossa. Yksi suuri huoli on, ettei lääkäritkään osaisi tulkita geenitietoa - saati mitä siitä syntyy, että nykyisin ihmisetkin pystyvät tilamaan itsestään analyysin: miten suhtautua tietoon riskistä mm. potilaan ikä ja tilanne huomioiden.  Potilaan hyväksynnällä (consent) tietoa voidaan viedä tutkimustietokantaan, joka hyödyttää tutkimusta. Siihen yhdistetään myös seurantatietoa.

Verisyövässä näytteiden kerääminen on luonnollisesti helppoa ja siten hematologian kokoelmaa kartutetaan leukemiapotilaasta, joista otetaan vuoden aikana useampikin näyte (s. 12). Helsingissä testataan muutamassa päivässä laboratoriossa leukemiasolujen reagointia satoihin lääkeaineisiin (s.15 ja kts. myös VTT:n esitys) . Kenties saattaa tehota lääke(yhdistelmä), joka ei ole edes suunniteltu kyseistä syöpää varten. Joskus käy niin, että hoito auttaa, mutta sitten tulee muutamassa viikossa resistiivisyys lääkkeille ja taas on etsittävät uusia keinoja ja aina ei yksinkertaisesti ole tehoavia lääkkeitä (s. 19-20).


Biopankkilaki astuu voimaan 1.9.2013. Tutkimuksen mahdollistavan lainsäädännön lisäksi tarvitaan tutkimusinfrastruktuuria, mikä maksaa rahaa.

Suomessa  akateemisen tutkimuksen ja sen siirtoa terveydenhuoltoon ja kaupalliseen käyttöön ei tee helpoksi, että akateeminen tutkimus on OKM:n budjetissa, terveydenhuolto toisaalla (kunnat),  THL STM:n alla ja liiketoimintaan liittyvät Tekes ja VTT TEM:n. Pitkäjänteisyys rahoituksessa on vielä oma luku sinänsä puhumattakaan rahoituksen suuruudesta. Toki jokainen voi kantaa kortensa kekoon esim. syöpäjärjestön kautta.

Taannoin Ylen iltauutisissa (07:30-) viipaloitiin eturauhasta ja Pfizerin ja TEMin selvitysmies painottivat biobankkien avaamista myös lääketeollisuuden käyttöön (tosin kuvassa näkyi akateemista  tutkimuslaitosta). Webbi-uutinen samasta aiheesta. Selvityöstyössa (mutta ei uutisissa) todettiin "Maamme tutkimusinfrastruktuuri ja rahoitus on edelleen hyvin pirstaleista. Tämä vaikuttaa erityisesti yritysten kykyyn tehdä pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä julkisen sektorin eri toimijoiden kanssa. "
Yle julkaisi taannoin myös uutisen biopankkilaista ja 15 Euroopan maan yhteistyöhankkeesta. On siis kansallinen vs. kansainvälinen ja tutkimus vs. kaupallinen sekä edellisten kombinaatiot. Euroopanlaajuisesti on vireillä useita tutkimusinfrastruktuureja.

(jatkuu..)