Urkumusaa

Sunnuntaina esitellyt Kaiserdomin urut.

Espoon tuomiokirkossa suvisunnuntain iltamusiikeissa oli heinäkuussa oikein kuuden hengen barokkiyhtye Ensemle Radiante monipuolisin soittimin. Käsiohjelmakin oli huolella tehty ja informatiivinen lukijalle sillä ohjelmisto oli perin harvainaista ja mielenkiintoista.
 Enemmän tai vähemmän suomalaista alkuperää olivat  Turun katedraalikoulun Piae Cantionesista pari laulua ja Porin triviaalikoulun nuottikirjasta (1725) yksi kappale. Siitä kirjasta on minullakin  Sonus Borealiksen tekemä CD.
Espanjalaisen urkurin ja säveltäjän (1611-1679) Pablo Brunan teos Pange Linguaa ei taida Youtubessa olla, mutta on siellä jotain. Itse Koopmankin soittaa cembalolla yhden sen biiseistä.  Madridin hovissä kerättyä renesanssimusiikkia 1500-luvulta löytyy Youtubesta paljonkin ja konserttissakin niitä esitettiin kuusi. Jóse Marinin laulukokoelmasta oli neljä kappaletta. Youtubesta malliksi joku toinen.  Francisco Guerau paikkakuntiin liittyviä kitarakappale oli pari ja Youtubessa on kai sen kuuluisampi Canarios .
Domenico Zipoli, jonka nimi on urkumusiikin harrastajille tuttu,  työskenteli Argentiinassa lähetystyössä ja jesuiittakirkon musiikkijohtajana. Häneltä oli yksi kappale ja sitten oli tuntemattomien kappaleita Perussa 1782-95 seikkailleen piispan kokoamasta materiaalista. Tässä näyte kokoelmasta. Menevää musaa!

Eräänä toisena iltana soitti Kauniaisten kanttori Heli Peitsalo urkuja. Samana päivänä kuulin sattumalta myös prof. Peter Peitsalon esittämää  Messiaenia ja V-M Puumalan urkukappaleen.
Konsertissa oli Bachin preludi G-duurissa,  suositun triosonaatti II C-mollissa ja ei minkään lisahitin   Komm Gott Schöpfer Heiliger Geist Leipzigin urkukoraaleista.
Ranskalaista oli sitten loput: 29-vuotiaana v. 1940 kuolleen Jehan Alainin sarjasta pari osaa (linkki Agricola-kirkon uruilla soitettuun). Hänen maailmankuulu pikkusisko kuoli vasta tänä vuonna.  Viernen Étoile du soir ja Duruflén koraalivariaato teemasta "Veni Creator" op. 4.

Sibassa tohtorikoulutusohjelmassa oleva Inkoon kanttori ja ruotsinkielisen kuoron johtaja Marianne Gustafsson-Burgmann pistäytyi Espoossa asti esittämään saksalaisia tuttuja säveltäjiä, mutta teokset sinänsä eivät ole liikaa kuultuja. Ohjelmisto oli vähän liiankin rauhallista myöhäisiltaan. Vain Rheinbergerin Agitato osa oli vähän herättelevämpi.
Ohjelmisto oli Mendelshonin urkusonaatti nro. 3 op. 65  (linkissä kyseisillä uruilla soitettuna kyseisten urkujen kanttorin toimesta omien valokuvien siivittämänä), Scheidemannin Erbarm dich mein, o Herre Gott.  Gerog Böhmin (1661-1733) Vater unser im Himmelreich joka oli myös Buxtehuden kappaleen nimi.
Rheinbergerin 12:sta kappaleen setis op. 174 oli valittu neljä (1, 2, 10 ja 5).
Bachilta oli Erbarm dich mein, o Herre Gott (BWV 721) (linkissä verttattain nuori taiteilija)  ja päätöksenä tuttu Preludi ja fuuga C-duurissa (BWV 547) (linkki nuottiversioon).

P.S Päivän sana Klettverschluss eli tarranauha. Opin sen katosessani 50-60 vuotta vanhoja kuvia Mingasta. Pyöräilykengissäni on tarranauhat. On nopeat kiinnittää ja pysyvät kiinni eivätkä sotkeennu polkimen ympärille.