Siellä on Euroopan suurin "Thermenwelt" eli trooppisen kylpylän tyyppinen systeemi.
Se pääsi tällä viikolla mediaan, kun poliisi ei saanut Mynssenissä oikeusjuttua läpi, jossa hän väitti saaneensa lämpöhalvauksen, joutueessaa tutkimaan salakatselua saunatiloissa Erdingissä. Työterveyslääkäri ei hyväksynyt lämpöshokkiä selitykseksi sisäkorvan oireisiin, mutta luonnonmukaista menetelmiä käyttävä parantaja kyllä.
Erdingissä (baijeriksi Aarding) on asukkaita luokkaa 34'000. Paikkakunnan juuret ulottuvat 700-luvulle ja kaupunkioikeudet se sai 1228. Aluksi se kuului ala-Baijeriin, mutta perintösodan (1503-06) jälkeen Ala- ja Ylä-Baijeri yhdistyivät. 1632 ja 1634 ruotsalaiset ryöstivät ja polttivat paikan (30-vuotinen sota). Joku kenttämarsalkka Carl Gustav av Wrangel piti siellä jopa päämajaansakin 1648. 1800-l. alussa kaupungin piti elättää satoja ranskalaisia sotilaita ja hevosia. Tietysti sinne riitti pommeja toisessa maailmansodassakin. Yritin mennä kotiseutumuseoon, mutta se on auki vain sunnuntai-iltapäivisin.
Schöner Tor on aika komea portti torille. Siihen muurin mahtuu pikkukauppojakin.
Vanha kaupunki on ihan kiva. Kooltaan vähän kuin Dachaussa.
Joen vieressä on puistomainen alue.
Kävin vain pääkirkossa, St. Johannissa, joka on keskustassa. Sen valmistui 1462, mutta jouduttiin 30-vuotisen sodan jälkeen rakentamaan aika perusteellisesti uudelleen ja 1689 se muutetiin barokkityyliseksi. 1882 siitä tuli taas uusgoottilainen, jollainen se on nykyäänkin. Alttaritaulut, saarnastuoli ovat sellaisia korkeita tornimaisia juttuja ja katto on holvimainen.
Sotaisa patsas ehkä 1. maailmansodan tai sitä vanhemmalta ajalta.
Kirkon ehdottomasti erikoisin hätkähdyttävä ilmestys on lasiarkkussa oleva komea puku, johon on integroitu pääkallo. Arkussa lukee Sanctus Prosper (390-25.6.455 Roomassa). Tämän runoilijoiden suojelijan muistopäivä on minun syntymäpäivänäni näköjään.
P.S Huomenna 31.8. alkaa syksyn ensimmäinen Musiikkia lämpiössä -konserttisarja Kansallisuupperassa.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen