Mauer

Viime viikkoina Berliinin muuri on ollut jälleen otsikoissa, kun kaupunki antaa purkaa sitä talojen tieltä. Tietysti vastustajia riittää. Purkua turvasi keskiviikkona 250 poliisia. FAZ:in juttu. Muuria on nykyisin jäljellä noin 3 km (The Localin mukaan).

13.8.2011 tuli 50 v. kun Berliinin muuri pystytettiin pikavautia.
Pystytyksestä päätti SED:in (Sozialistischen Einheitspartei Deutschlands) pääsihteeri Walter Ulbricht (linkki suom. wikipedia-sivuun), josta Zeitin juttu kertoo.
Häneltä on jäänyt eräästä pressikonferenssista 15.6.1961 lentävälause Niemand hat die Absicht, eine Mauer zu errichten (kenelläkään ei ole tarkoituksena pystyttää muuria). Ilmeisesti oli ihmetelty, että miksi työmiehiä oli mobilisoitu jo liikkeelle. Demokraattisen liittotasavallan johtajat nimittivät muuria antifasistiseksi suojamuuriksi (kts. kuva).

Luonnollisesti Länsi-Saksan johtajat ja kansalaiset eivät muurista tykänneet. Berliinissä oli suurmielen osoitus 16.8. Kennedy lähetti L.B. Johnsonin ja ilmasillan isäksi tituleeratun Clayn Länsi-Berliiniin 19.8. ja USA:n joukkoja Länsi-Berliinissä myös vahvistettiin. 27.10.1961 oli jo Check Point Charlien luona USA:n ja NL:n panssareita (10 kpl / puoli) nokakkain, mutta ne vedettiin sitten pois. 1963 Kennydy piti Berliinin "ich bin Berliner" puheensa. Länsi-liittoutuneet tavallaan hyöytyivät muurista, sillä se vakautti tilannetta. Kennedy oli todennut, ettei se ollut nätti ratkaisu, mutta tuhat kertaa parempi kuin sota.

Muurin käytännön rakentamisesta vastasi eräs Honecker, josta 1971 tuli Ulbrichtin seuraaja. Honecker tässä antaa lausuntoa enemmän ja vähemmän selvänä toimittajalle, joka tiedusteli, koska rajavyöhykkeellä ei ammuta. Honecker vastasi, ettei halua laukauksista puhua, että niitä on joka päivä, joka viikko ja kuukausi valtakunnallisesti niin paljon, ettei niitä voi laskea.

Muurilla oli pituutta oli 150 km. Ennen sen rakentamista sosialismin autuutta oli paennut 1945 lähtien 2,6 -3,5 milj. ihmistä lähteestä riippuen. 1989 mennessä 230 ylittämistä yrittänyttä oli ammuttu ja 200 loukkaantui vakavasti.

 Tässä on museoitu palanen muuria. Vieressä oli historaan liittyvä moderni museo, johon oli muistaakseni ilmainen sisäänpääsy.

 Tämä Versöhnungskirche (sovintokirkko) Berliinin Mitte kaupunginosassa ei saanut armoa (verschonen) Honeckerilta, joka 1985 räjäytti kirkon matalaksi rajavyöhykkeeltä. Siihen ei tosin päässyt 23.10.1961 jälkeen tavallinen kansa. Tornia kyllä käytettiin rajavalvonnassa..

Enemmän ja vähemmän autenttista muuria.

Tämä oli 1961-1989 ainoa rajanylityspaikka ulkomaalaisille (pl. diplomaatit), jos ei metroasemaa lasketa. Check point charliella on turistikäyttöön valjatettu. On oma (yksityinen) museokin (en käynyt, mutta se on Berliinin suosituimpia museoita). Berliinissä  löytyy lisäksi mm. pieni ilmainen DDR-museo ja liittoutuneiden museo.

Tässä englanninkielinen "dokumentti" v. 1962. Siinä näytetään, miten ennen muuria pystyi pakenemaan hyppäämällä palokunnan virittämälle matolle. Joskus tosin kommunistit vetivät käsistä ja toiset jaloista hyppääjää.
Siinä on myös pakenemisia muurin aikana. 50 kuoli, kuten eräs 18 v. Peter.

Youtubeen on pistetty pitempi dokumentti paoista saksaksi, mutta mielenkiintoisempia ovat uutispätkät, kuten tämä.

Suomenkielisen wikipedia-sivun satelliittikuvaan on piirretty muurin sijainti viivalla. Mikää luotisuora se tosiaan ei ollut.

The Localin juttu kertoo kylästä Potsdamissa, joka halkaistiin kahtia. Ekaksi oli piikkilanka-aita ja sitten 1965 tuli betonista. Tuossa kylässä ei ollut katuvaloista puutetta sillä muuri valaistiin huolella.
1973 kaksi perhettä pakeni lasten lapiolla kaivamaansa 19 m tunnelia pitkin. Kun eräs muori kuoli pidettiin hautajaiset muurin lähellä, että sukulaiset kummallakin puolen muuria kuulivat pastorin kuuluvan äänen.