Toinen puoli on norjalaisen nykytaiteilijan Per Maningin valokuvia, joissa on eläimiä tai ihmisiä (usin taiteilija itse kuvasarjassa). Tulosteiden koossa ei ole säästelty. Setti sisältää monta videoteosta, joissa saattaa pyöriä lehmiä tai seisoa hevonen.
Kaikki tietysti suuntaavat pakollisen kulttuurin jälkeen katsomaan Väiskiä ja kumppaneita sillä siellä on Warner Brosin studion materiaalia näytteillä. Luonnollisesti pääpaino on esittää, miten animaatioita tehdään. Kannattaa seuraavan kerran klassikkopiirrettyjä katsoessa muistaa, että 7 min pätkään menee kuukausia aikaa ja vaatiin kymmenien ihmisten työpanoksen. Näyttelytilassa pyöri useampi "Looney tunes" pätkä.
Kts. näyttelyn kotisivu.
Tennispalatsin joku vuosi sitten ollut Pixar-näyttely oli tietysti näyttävämpi, mutta veikkaan, että 10x enemmän ihmisistä on tutustunut tämän näyttelyn materiaaliin, jota on jo 1930-l. alkaen tehty. Tämä on siis kulttuurihistoriallisesti jo arvokasta.
Tämä rusakko oli Tapiolassa kun taas yllä olevat jäljet Olarinluomassa.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen