Kantaatteja

Kauniaisten liike-elämän keskus. Viime viikolla kultaoravakylä pääsi tilastoykköseksi. Kauniaisten kirkossa oli Bachia tarjolla. Ohjelmakin maksoi vain vitosen ja sekin meni Yhteisvastuukeräykseen. Ei ihme, että kirkko oli lähes täynnä. Pitkäperjantaina on vielä Haydnia tarjolla.
Ensimmäinen teos oli palmusunnuntain kantaatti Himmelskönig, sei willkommen (1714). Se kuultiin esimerkiksi Riston Valinnassa viime viikolla (46 min kohdalla).

Illan tähtisolisti oli sopraano Tuuli Takala, joka esiintyy ensi syksynä Kansallisoopperassa.  Tunnettuja olivat kontratenori Teppo Lampela (alton osuudet ja johti siinä samalla orkesteria jopa laulaessaan), Lpr:n laulukisan voittanut Aarne Pelkonen (baritoni, joka lauloi basson osia), ja tenori Eero Hartikainen, joka sopii hyvin resitoimaan kertomusta.
Nimeämättömässä orkesterissa olil kuusi soittajaa. Cembalon sijaan oli isot kirkkourut, mikä ei haitannut yhtään. Tilanne oli siis melkein kuin tässä videossa.

Kontratenoria harvemmin pääsee kuulemaan. Yhtenä iltana jumetuin Youtuben äärelle Andreas Schollia kuuntelemaan myös Vivaldia. Välipalana kuultiin uruilla soitettuna Triosonaatin C-mollissa. Artistin ensi-konsertti on toukokuussa, että voi pistää jo kalenteriin.
Toinen kantaatti oli minulle tuntemattomampi Sehet, wir gehn hinauf gen Jerusalem. Se on sävelletty viimeiselle sunnuntaille ennen paastonajan alkua ehkä v. 1729 (wikipedia).
Kantaateissa ei ollut paljoa vaikeita sanoja.

• Kreuzpanier = ristin "banneri", johon siis kirjoitettiin tässä tapauksessa INRI.
• grämen = surra
• gräme dich nicht = älä viitsi vollottaa
• Speichel = kuola, sylki
• Das Leid ist alle = kipu on poissa
• Schoß = (istuvan) syli, kohtu

Radiosta tulee Herreweghen johtama Matteus-passio torstaina Baden-Badenin kylpyläluksuskaupungista ja perjantaina Johannes-passio Kanadasta.