Donauwörth

 Donauwörthin katolliset oli ruotsalaisten mielestä vallattava.
Tässä on Liebfrauenmünster ydinkeskustasta. Nykyisin pitäjän kirkot kuuluvat Augsburgin piipan alaisuuteen.

Urut v. 1977. Ilmankos ovat ruskeat.

Kirkon 13. rakennusvuotena sivulaiva romahti alas. Toinen mies astui johtoon ja v. 1467  23 vuoden rakentamisen jälkeen kirkko vihittiin. Tuokin kirkko kärsi 1945 pommituksissa.

---

Heilig Kreuz benediktiinläisluostarin nimen ymmärtää, kun tietää sen perustamisen (1040) motiivin, kun Saksan keisarin lähettiläs Mangold "sai" Konstantinopolista  Kristuksen rististä partikkelin. Sitä edelleen säilytetään kirkon Monzstranzissa eli ristiä muistuttavassa kultaisessa esineessä. Kirkko kärsi 30-vuotisessa sodassa paljon vahinkoa ja sitä kohennettiin Espanjan vallanperimyssodan jälkeen barokkikautena kovasti nykyisen kaltaiseksi. Ja kyllä sillä sitä barokkikromeluuria riittää.

Tässä lepää herttuatar Maria von Brabant, joka miehensä Ludwig Ankaran käskystä lyötiin päätä lyhemmäksi (1256) syytettynä vieraissa käynnistä, mikä ei pitänyt paikkaansa. Ympäröivän kalterisysteemin on lahjoittanut itse prinssihallitsija Luitpold von Bayern (1897), kun luut siirrettiin tuonne.

Lukupulpettikin on viimmesen päälle koristelty.

No urut eivät ole järin suuret.

Lennokasta taidetta.

---

Sitten alakerran kappeliin, jossa pari alttaria on suojattu kunnon häkkiin.

Tämä "armokappeli", jonne kirkosta pääsee portaita pitkin on tehty v. 1688. Vasempi alttareista kaupunkilaiset kustansivat kiitokseksi kaupungin säästymiseltä Schllenbergin taistelusta.

Tässä on nyt se partikkeli v. 1716 tehdyn Monstranzin sisällä.  Se on todistettavasti pyhän keisarinna Helenan Jerusalmista v. 320 löytämästä pyhästä rististä. Kreivi Mangold toi tuon v. 1029 Donauwörthiin itäroomalaisen keisarin Romanus III:n lahjana.

Votiivitauluja, joita yleensä ihmeparantumisten ym. johdosta on tehty.

---

Donauwörthissä on tuommoinen pieni joki ja muurin tapainen. Huomasin pienen kaupungin Wikipedian kolmekymmenvuotisensodan artikkelissa:

"Väkivaltaisuudet alkoivat saksalaisessa Donauwörthin kaupungissa 1606, jonka luterilainen enemmistö kielsi katolisilta omistusoikeuden. Tämä aiheutti mellakan puhkeamisen. Baijerin ruhtinas Maksimilian (1573–1651) riensi katolisten apuun. Levottomuuksien päätyttyä Saksan kalvinistiset ruhtinaat ja protestanttiset kaupungit tunsivat itsensä uhatuiksi ja perustivat Evankelisen unionin, protestanttien puolustusliiton 1608 Fredrik IV:n, Pfalzin vaaliruhtinaan (1583–1610) johdolla. Vastalauseeksi katoliset perustivat Katolisen liigan Maksimilianin johdolla 1609."

Tässä ossuuspankissa lienee rahat hyvässä suojeluksessa.