Pankki

Vinkki: jos harjoitat pankkiliiketoimintaa, ei kannata kaiverruttaa nimeä graniittitaloon..

Herr Snellman oli Saksassa Tübingenissä, jossa hän kirjoitti mm. "Versuch einer speculativen Entwicklung der Idee der Persönlichkeit" (Yritys persoonallisuuden idean spekulatiiviseksi kehittämiseksi). Hän ei ollut Suomen Pankissa töissä, mutta vaikutti vahvasti valtionvaraintoimikunnan päällikkönä siihen, että Suomi sai markkansa 1860.

Rakennus, tai sen vierastilat ulko-ovineen, porraskäytävineen, pankkisaleineen ja saleineen oli komeaa 1800-l. rakentamista. 1944 lasikaton läpi tosin tuli pommi, mikä pistin paikan remonttiin ja lasikattokin korvattiin normaalilla katolla. Onneksi Juho Rissasen mahtavat lasimaalaukset säilyivät sekä Sederstråhlin isot freskot.


Tässä hs.fin korttelisarjassa kerrotaan Rissasen lasimaalausten (1933) taustaa, miten pankkiherrat antoivat määräyksiä tukinuittokuvan realistisuudesta Ranskaan. Kuvassa näkyy toista freskoa. Lasimaalaukset eivät kuvassa juuri näy. Pankki on julkaissut englanniksi ja suomeksi pdf:n Rissasen lasimaalauksista. Sen kaikki valokuvat eivät ole kovin kaksisesti otettuja, mutta kyllä tuosta käy ilmi niiden sisältö enemmän kuin hyvin.

Toisessa sarjan jutussa on pankin historiaa. Se on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki, vaikka Suomi ei kovin itsenäinen 1811 ollut, kun Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori perustettiin. Saksalainen Ludwig Bohnstedt voitti suunnittelukilpailun. Kuten Engel, oli hänkin toiminut Pietarissa suunnitellen mm. kuuluisan Jusupovin palatsin. Talo valmistui 1883. Kultaholvi tehtiin 1930 kellariin ja siellä se on vieläkin.


Suomen Pankin webbisivulla on virtuaalikierros huoneista. Amelia-salissa ja pääjohtajan työhuoneessa ei tullut käytyä. Noin puolet taide virtuaalikierroksesta oli nähtävillä. Siellä on Tapio Wirkkalan monimetrinen moniosainen puuteos sekä luokkaa 190 x 470 cm kangaspuilla kudottu taulu, josta ei huomaa kuin läheltä, että se on tosiaan lankoja eikä öljyväriä. Se on todella upea tekotavaltaan, kooltaan, värikkyydeltään, ja runsaalla sisällöllään.
Dora Jung on tehnyt myös isot kudontatyön neukkareihin, mutta ne abstraktit työt eivät ole niin näyttäviä minusta.
Johtajien muotokuvista Sirkka Hämäläisen (pääjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana 1992-1998) vähillä, mutta värikkäillä viivoilla Marjatta Tapiolan (pro Finlandia 2004) teos (1998) pysähdyttää myös. Suomen Pankilla on 1200 teoksen taidekokoelmasta.
Vitriinissä oli valokuvia historian varrelta, kun pankissa asioitiin, uunissa poltettiin seteleitä, seteleitä käytiin läpi käsipelillä jne.

Tuolla on Gallen-Kallelan luonnos Aino-triptyykistä. Siitä on kuva tässä Ylen uutisessa. Parempi versio on Ateneumissa, mutta ne mieluiten usuttaa lainaajat lainaamaan Suomen pankin versiota. Sitä onkin lainattu usein ja jouduttu restauroimaankin sen tähden.

Pankin uusi puoli ei ole ihan niin näyttävä kuin vanha..

Suomen Pankin rooli on antaa luotettavaa taloudellista tietoa, jonka pohjalta poliitikot tekevät arvoihin perustuvia päätöksiä. EKP:n kokouksia on Frankfurtissa joka toinen viikko (kts. poppoo ja kuva) paitsi kahdesti vuodessa se on jossain muualla jäsenmaassa. Lisäksi niilä on puhelin/videokonferensseja vähän joka päivä.

Pankkivaltuussa ovat olleet niin Katainen, Kiviniemi, Vanhanen kuin Urpilainenkin, mikä antaa hyvät evää ryhtyä valtionvarainministeriksi tai pääministeriksi. Tästä organisaatiokaaviosta näkyy nykyinen pankkivaltuusto ja johtajisto. Liikanen on tietysti itsekin ollut valtionvarainministeri.

Suomen Pankki saa pankeilta tuloja ja omasta sijoitustoiminnasta, joten rahaa jää jemmaan vararahastoihin ja miksei vaikka taiteen ostoon. Verorahoilla tuota ei siis pyöritetä.

Säätytalo vastapäätä. Weltin infografiikka näyttää historian pahimmat hyperinflaatiot.

Welt kertoi myös Erkki Liikasen mielipiteitä. Liikanen on ajanut keskuspankin johtokunnan (EZB-Rat) kokouspöytäkirjojen (Sitzungsprotokoll) nopeampaa julkistamista sillä nyt ne ovat 30 vuotta salaisia.