Vaihtuvia

Imatran taidemuseossa on Etelä-Karjalan taideyhdistysten näyttely  vielä 9.11 asti. Mukana on 37:ltä taiteilijalta 74 teosta, joten valikoimaa pitäisi piisata jokaiseen makuun.

Keskimääräinen taso ei ole hassumpi. Osa on ammatiltaankin taiteilijoita.
Eila Karjalaisen satuhahmot olivat moderneissa näyttävässä digivedos muodossa.
Lappeenrantalaisen lukiolaisen lyijykynä teos "omakuva" oli hieno ja tekniikaltaan harvinainen. Kotisivulla on galleriassa lisää taidetta.

Mari Leinosen taulut olivat taitava sekoitus abstraktia ja esittävää ja myös teknisesti.
Leena Markkasen värikkään savi/keramiikkataulut koostuivat monista värikkäistäpalasista.
Materiaalivalinnaltaan erikoinen oli myös batiikki pellava teoksia, jotka pääsivät paikallislehden kuvaan, koska taiteilija sai ansionsa mukaan kannustuspalkinnon.

Amoksella kannattaa käydä marraskuun alussa, kun uusi vaihtuva näyttely avautuu. Siellä on jo nyt todella hyvät näyttelyt:

1) taitelijoiden muotokuvia

2) Aukusti Uotilan kuvia  y.o. kuvassa yksityiskokoelmassa oleva kuva. Minusta tosin nuo näyttää enemmän persikoilta kuin appelsiineiltä.  Tarjolla siis on kultakauden jo elinaikanaan unhoitettu taiteilija. Ateneumistakin on löytynyt useampi hyvä teos, jotka eivät olleet minulle tuttuja. Niitä on verkossa katseltavana, kuten vaikka näyttelyn Kalastuspaikka kuutamolla, jonka järven pinta on hieno. Maja on hiukka tumma. Nizzan vihannestori on vehreä. Vieressä ollut pienikokoinen torimaalaus oli varmaankin näyttelyn upei. Se on jonkun yksityiskokoelmassa.  Nuotan veto Italiassa jäi hänen viimeiseksi työkseen, kuten Ylen jutusta käy ilmi.

3) STSY:n Metsäretki, jossa kelpaa käydä useamminkin (se kun on pitkään esillä) ripustus hakee vertaistaan maailman laajuisesti