NG

Kansallisen maantieteen kuvaajat olivat mukana Australiassakin, kun hs.fi uutisoi kolmesta uudesta eläinlajista.

Hintalaatusuhteiltaan kaupungin parhain museo on (ilmainen) Päivälehden museo, joka tarjoaa vaihtuvan näyttelyn välähdyksiä Suomesta, jossa esitetään National Geographicsin valokuvia Suomesta.

Valokuvaajat ovat tavoittaneet luonnonilmiöt Kekkonen ja sonni.

Samoin asunnottoman alkoholistin, jamesdean nuorisoa kiusaamassa poliisia ja ahtaasti eläviä evakkoperheitä.

Roomassakin juhlittiin 125-vuotiasta NG:sia näyttelyssä. Italiassa on tietysti myös italiankielinen laitos, jossa on jotain paikallisia juttuja.

Museon webbisivulla on aikajana lehden perustamisesta v. 1888 lähtien.
Siellä on kuvasarjoja häistä, tutkimusmatkoista, Damaskoksesta, muodin kehittymisestä, ja tanssista.

Yksi hienoimmista kuvista on tämä tutkimusretkikunta kristalliluolassa Meksikossa.

Tuo afganistanilaista tyttöä, joka oli 1984 pakolaisena Pakistanissa, pidetään kuuluisimpana kansikuvana. Valokuvaaja oli Steven McCurry silloin kun NL miehitti maata. Tytön vanhemmat olivat tapettu.  Hänestä on wikipedia sivukin.  Joku toimittaja tai kuvaaja löydy dian hylättyjen pinosta.

Näyttelyrakennus ei ole vaatimattomimmasta päästä.Tässä lisää kuvia näyttelytilasta.

Aulankoa (1)

Tänä iltana tulee Musiikkilaatikosta kunnon RSO:n  barokkikonsertti. Tulee sekä radiosta että suorana verkosta.

Monsieur Rameaun puutarha - konsertti sai luonnollisesti hyvät arvostelut HS:ssa ja Hblssa tiistaina.
Eipä ole liikaa barokkioopperaa tänä talvena pk-seudulla.Onneksi kirjastosta löytyy DVD:llä Purcellia ja Rameauta.

Vaihtuvia

Imatran taidemuseossa on Etelä-Karjalan taideyhdistysten näyttely  vielä 9.11 asti. Mukana on 37:ltä taiteilijalta 74 teosta, joten valikoimaa pitäisi piisata jokaiseen makuun.

Keskimääräinen taso ei ole hassumpi. Osa on ammatiltaankin taiteilijoita.
Eila Karjalaisen satuhahmot olivat moderneissa näyttävässä digivedos muodossa.
Lappeenrantalaisen lukiolaisen lyijykynä teos "omakuva" oli hieno ja tekniikaltaan harvinainen. Kotisivulla on galleriassa lisää taidetta.

Mari Leinosen taulut olivat taitava sekoitus abstraktia ja esittävää ja myös teknisesti.
Leena Markkasen värikkään savi/keramiikkataulut koostuivat monista värikkäistäpalasista.
Materiaalivalinnaltaan erikoinen oli myös batiikki pellava teoksia, jotka pääsivät paikallislehden kuvaan, koska taiteilija sai ansionsa mukaan kannustuspalkinnon.

Amoksella kannattaa käydä marraskuun alussa, kun uusi vaihtuva näyttely avautuu. Siellä on jo nyt todella hyvät näyttelyt:

1) taitelijoiden muotokuvia

2) Aukusti Uotilan kuvia  y.o. kuvassa yksityiskokoelmassa oleva kuva. Minusta tosin nuo näyttää enemmän persikoilta kuin appelsiineiltä.  Tarjolla siis on kultakauden jo elinaikanaan unhoitettu taiteilija. Ateneumistakin on löytynyt useampi hyvä teos, jotka eivät olleet minulle tuttuja. Niitä on verkossa katseltavana, kuten vaikka näyttelyn Kalastuspaikka kuutamolla, jonka järven pinta on hieno. Maja on hiukka tumma. Nizzan vihannestori on vehreä. Vieressä ollut pienikokoinen torimaalaus oli varmaankin näyttelyn upei. Se on jonkun yksityiskokoelmassa.  Nuotan veto Italiassa jäi hänen viimeiseksi työkseen, kuten Ylen jutusta käy ilmi.

3) STSY:n Metsäretki, jossa kelpaa käydä useamminkin (se kun on pitkään esillä) ripustus hakee vertaistaan maailman laajuisesti

Rakennuksia

 Vähän valoisampia kuvia  harmauteen.

Väriä muuten löytyy myös Bulevardin Taidesalongista, jossa on Wardin näyttely jälleen. Jos jollain on 8 keur ylimääräistä, löytyy sieltä hieno taulu.

Parola

 Monessa italialaisessa kirkossa on messukirja päivän epistolan kohdalta auki telineellä takaosassa kohti pääalttari tai sivualttarilla. Vangelien nimet ovat italiaksi tietenkin Matteo, Marco, .Luca ja Giovanni. Paavali on tietysti Paolo.

Googlella löytyi vaikka tämmöinen La Sacra Bibbia sivusto, jossa vaikka Matteo 18 on Suomen kirkon 27.10. teksti, jossa käsitellään anteeksiantamista ja seitsemän kertotaulua. Evankeliumitekstejä  on oikein mp3:na luettuna:

Allora Pietro gli si avvicinò e gli disse: «Signore, se il mio fratello commette colpe contro di me, quante volte dovrò perdonargli? Fino a sette volte?». ²²E Gesù gli rispose: «Non ti dico fino a sette volte, ma fino a settanta volte sette.

Per questo, il regno dei cieli è simile a un re che volle regolare i conti con i suoi servi. Aveva cominciato a regolare i conti, quando gli fu presentato un tale che gli doveva diecimila talenti. Poiché costui non era in grado di restituire, il padrone ordinò che fosse venduto lui con la moglie, i figli e quanto possedeva, e così saldasse il debito. Allora il servo, prostrato a terra, lo supplicava dicendo: «Abbi pazienza con me e ti restituirò ogni cosa». Il padrone ebbe compassione di quel servo, lo lasciò andare e gli condonò il debito.  Appena uscito, quel servo trovò uno dei suoi compagni, che gli doveva cento denari. Lo prese per il collo e lo soffocava, dicendo: «Restituisci quello che devi!». Il suo compagno, prostrato a terra, lo pregava dicendo: «Abbi pazienza con me e ti restituirò». Ma egli non volle, andò e lo fece gettare in prigione, fino a che non avesse pagato il debito. Visto quello che accadeva, i suoi compagni furono molto dispiaciuti e andarono a riferire al loro padrone tutto l'accaduto. Allora il padrone fece chiamare quell'uomo e gli disse: «Servo malvagio, io ti ho condonato tutto quel debito perché tu mi hai pregato. Non dovevi anche tu aver pietà del tuo compagno, così come io ho avuto pietà di te?». Sdegnato, il padrone lo diede in mano agli aguzzini, finché non avesse restituito tutto il dovuto. Così anche il Padre mio celeste farà con voi se non perdonerete di cuore, ciascuno al proprio fratello.

Taivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset. Kun hän alkoi tarkastaa niitä, hänen eteensä tuotiin palvelija, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia. Miehellä ei ollut, millä maksaa, ja niin kuningas määräsi, että hänet, hänen vaimonsa ja lapsensa ja koko hänen omaisuutensa oli myytävä ja velka maksettava. Silloin palvelija heittäytyi maahan hänen eteensä ja pyysi: ’Ole kärsivällinen! Minä maksan sinulle kyllä kaiken.’ Kuninkaan tuli sääli palvelijaansa, ja hän päästi miehen menemään ja antoi velan anteeksi. Mutta kun palvelija meni ulos, hän tapasi toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata denaaria. Hän kävi mieheen käsiksi, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: ’Maksa, mitä olet velkaa!’ Mies heittäytyi maahan ja pyysi: ’Ole kärsivällinen! Kyllä minä maksan sinulle.’ Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa. Muut palvelijat näkivät, mitä tapahtui, ja panivat sen pahakseen. He menivät kuninkaan luo ja kertoivat hänelle kaiken. Silloin kuningas kutsutti palvelijan luokseen ja sanoi: ’Sinä kelvoton! Minä annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sitä minulta pyysit. Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa työtoveriasi, niin kuin minä armahdin sinua?’ Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes tämä maksaisi koko velan. Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi.”

Tänään tulee suorana Areenastakin Les Arts Florissants'n konsertti.

 Taisi olla ainoa kerta, kun tämmöisen modernin paavimuistoalttarin näin.

 Radion syntymäpäiväsankari Eero H. 69-v. on näemmä innokas Rooman-kävijä. Nykyisen paavin hän on tavannut kolmesti.

Myös espoolainen pappi kirjoitti Rooman terveisiä blogiinsa.  Lainaus:

"
Muutamat asiat eivät lakkaa puhuttelemasta. Viiden päivän matkalla näin yhden humalaisen. Hänkin oli todennäköisesti ensisijaisesti sairaalahoidon tarpeessa oleva mies. Nuoret eivät metelöineet ja kulkeneet kaljatölkkien kanssa pitkin katuja, vaan seurustelivat keskenään ja pitivät hauskaa. Ruokapaikat olivat erityisesti lauantaina ja sunnuntaina täynnä perheitä. Sitä yhteiselämää ei voi kuin ihailla. Vaikka toisaalta on myönnettävä, että suomalaisen on vaikea käsittää, mistä löytyy niin paljon asiaa, että puheen pälpätys ei parissa tunnissa taukoa kertaakaan.
"

Feriale ja festivo ovat hyödyllisiä tietää vaikka joukkoliikennettä varten samoin kuin ogni giorno eli päivittäin.

P.S

Joskus näytin, millainen M. Jackson pyhiinvaelluspaikka Mynssenissä oli. Se tuli mieleen viikon  K&K:n  iltarukousjutusta, jossa todettiin, että
"– Lapset kysyvät unen ja valveen rajamailta elämää suurempia kysymyksiä, kuten onko ukki nyt samassa paikassa kuin Michael Jackson?"


P.P.S

Grankullan musiikkifestarit alkaa tänään. Valitettavasti Väyrysen konsertti peruuntui, mutta korvaava konserttikin oli ilmeisen laadukas, kun piti toinenkin esitys järjestää.
Viikon Essen kannessa soittaa selloa  festarijohtaja Kimanen. Toimittaja Koskinen oli lukenut Kimasin tuoreen  kirjan.

Glaswerke

Design museon kotisivut. Museo ei ole suuri, mutta hintakaan ei päätyä huimaa. Miljöö on kiva. Myymälä ja ravintola löytyy. Matka ei ole pikatieltä pitkä.  Arkisin käydessä voi mennä lasitehtaaseen katselupaikalle seuraamaan lasipuhallusta.  Myös Nuutajärvellä tietysti tehdään lasia, ja alue on hieno, mutta Iittalan taidelasituotanto siirtyy sieltä Iittalaan.

Harri Kalhalta on vastikään ilmestynyt SKS:n kustantama kirja lasitaiteesta.

 

Ainon luonnos.

Punainen lasi on kallista, koska se pitää polttaa sopivasti pariin kertaan. Vihreässä on rautaa.

Museon yläkerrassa on valumuotteja ja työkaluja sekä hieno kokoelma lintuja.