Perjantaina kävin yleisöstä päätellen Espoon eläkeläisten konsertissa. Naulakkojonossa etuilu on törkeämpää kuin Italiassa. Onneksi on vain yksi lippu ostettu Kuusiston konserttiin toukokuussa. Lippujen myynnissä orkesterilla menee tietääkseni hyvin.
Kyseessä oli Tapiola sinfoniettan konsertti, joissa kolmessa ekassa oli fagotti soolo tai jopa duo. Konsertin tähti oli kuitenkin konserttimestari viulusti Kreeta-Maria Kentala. Myös Elina Mustosen cembalo oli mukana.
Ensimmäinen numero
Johann Gottfried Müthel oli unettavaa yöklassista. Mut olivat C.P.E. Bach (
Wq 171), Vivaldin (
RV 479) ja Haydn Sinfonia nro 7 C-duuri "
Le Midi", jossa ei ollut fagotti
Nämä kuvat eivät kuitenkaan ole Tapiolasn konsertista. Kiva salihan sekin.
Aluksi kuultiin Shostakovitsin The Limpid Stream
baletista kuusi osaa.
Japanilais-keroalaisen Koh:in (s. 1970) teos
Mindscape for wind Orchestra kuvaakin mielen monia sävyjä.
Marimbaa soittamassa Oulussa opiskellut Leo Myllys (s. 1986).
Musiikkiev.lut. Seppälän johti
Kaartin soittokuntaa. Konsertissa esitettiin myös Gillinghamin
konsertto nro 2. marimballe ja puhallinorkesterille. Soittaja soittaa neljällä kapulalla, joiden väliä pitää pystyä siis säätämään. Lisäksi yhdessä kohtaa käytetiin kahta jousta, jolla puisten koskettimien päitä vedettiin.
Akustiikka-asientuntemusta arkkitehdeille tarjosivat ihan kotimaisesti Paavo Berglund ja insinööri Maru Parjo.
Viimeisenä numerona sentäs oli minullekin tuttua musiikkia
und zwar Prokofjevin
Romeo ja Julia balettisarjan kuusi osaa. Ehkäpä orkesterilla oli vähän turhan sotilaallinen ote siihen sillä tuo musiikki kutsuu tekemänä rosoisiakin törähtelyjä ja irroittelua.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen