Lasimaalauksia

Mynssenissä on taas turvallisuuskonferenssi menossa. Lauantaina oli 50-vuotisen konferessin kunniaksi allstarspolitiikkojen paneeli, jossa oli juuri kirjan julkistanut Henry Kissinger, joka juutalaisena joutui 14 vuotiaana pakenemaan Amerikkaan v. 1938. Hän ei siten tarvinnut tulkkausta kuunnellessaan Helmut Schmidtin 96 v. puhetta. Tunnettu ketjupolttaja Schmidt pisti tupakaksi kun muut puhuivat. Hän kritisoi Eurooppaa ja valta teemasta kommentoi, että 20000 talouspäättäjää on sellainen pahoilainen. Lisäksi 2050 Euroopan väestö on vanhaa ja hyvin pieni osa maailman 9 miljardista. Hän on jo rullatuolissa. Äänestä ja tekstin tuottamisesta ei ikää huomaa.
Panelisti d'Estaignkin on syntynyt Saksassa Koblenzissa, mutta on kyllä ranskalainen. 1920 lähtien Reininmaa oli ranskalaisten (liittoutuneet) valvonnan alla vuosia. 1930-luvulla demilitarisoitu kunnes Hitler marssitti joukkojaan v. 1936 sinne.

Mynssenissä on Ukrainan oppositiojohtaja, joka halusi keskustella Saksan ja Usan ulkoministereiden kanssa. Tiedotusvälineet piirittävät häntä varmaan eniten kaikista osallistujista. Hän puhui tiedotusvälineille ja lukuisille mielenosoittajille venäjämurteellista saksaa.  Saksan ex. ulkoministeri Steinmeier sanoi, että ukrainalaiset itse päättävät. BR:n kommentaattorin mukaan Saksa ja monet muut maat eivät halua vaarantaa suhteitaan Venäjään ja siksi ovat varovaisia.

 Milanon Domissa, jota viikko sitten esittelin, on tilaa lasimaalauksille.

Guardianin juttu hylätyistä kalliista kämpistä Lontoon ytimessä päättyy pohdintaan veronkorotuksista, jos ei asuta. Veroa vastustaja epäilee ostajien siirtyvän sitten Milanoon tai Monte Carloon Lontoon sijaan. Kai se kuvastaa, että tuo Italian talouselämän keskus on houkutteleva. Ei mikään Frankfurt. 

Suomen ja Saksan kirkoissa oli kynttilänpäivä. Mariä Lichtmess.

Katedraalin paikalla rakennettiin 400-luvulla on  kirkko. Itse asiassa sen edeltäjäkin vuodelta 335 on jossain kirkon kryptassa olemassa.  1075 tulipalon jälkeen sai nykyinen Dom alkunsa. Rakentamista kestikin aina vuoteen 1965 asti.

San Bartolomeo Flayed (1562) kantaa ihoaan. Hänen kuolemastaan on kolmekin versiota: Christian tradition has three stories about Bartholomew's death: "One speaks of his being kidnapped, beaten unconscious, and cast into the sea to drown. Another account states that he was crucified upside down, and another says that he was skinned alive and beheaded in Albac or Albanopolis",^[17] near Başkale, Turkey.

Suomessakin Bartolouksen päivä oli ennen vuotta 1774 pyhäpäivä.

 

Valitettavasti ei ole kuvaa Michelangelon Pietà-patsaasta Pietarinkirkosta, mutta Wikipediassa on.
Taiteilija ei normaalisti signeeraanut teoksiaan, mutta nyt teki suutuspäissään poikkeuksen, jota tosin katui: "Michelangelo oli järkyttynyt kuullessaan, että jotkut milanolaiset pitivät sitä erään oman kaupunkinsa kuvanveistäjän teoksena. Niinpä hän piiloutui kirkkoon lyhdyn ja taltan kanssa, ja hakkasi Marian rinnan yli kulkevaan nauhaan oman nimensä: MICHAELA[N]GELUS BONAROTUS FLORENTIN[US] FACIEBA[T] (Michelangelo Buonarroti Firenzeläinen teki tämän)"

Tämä teos on kuuma aihe Suomessa sillä sunnuntaina presidentin avanneen Yhteisvastuukeräyksen, jonka teemana on saattohoito, juliste selkeästi pohjaa tuohon. Osa seurakunnista pitää sitä liian vahvana ilmaisuna, ja on teettänyt omat keräysmateriaalit. Essen juttu.



Italiassa kymmenet poliisit osallistuivat Johanne Paavali II:n veren tahriman kangaspalan etsintään. 
Ylitöitä on paiskittu myös Vatikaatinen postikonttorissa.