Brot

Spiegel on harvoja lehtiä, jotka pystyi näyttämään Saksan sijoittumisen Pisassa. Muut keskittyivät korostamaan sitä, miten paljon parantui pistemäärät esim. heikoimpien osalta ja paljon oltiin OECD:n keskiarvoa parempia. 

Suomen pudotus ei jäänyt huomaamatta. Kts. esim. ARD:n  video ja juttu.  

Das Vorzeigeland Finnland belegt bei der aktuellen Pisa-Studie in Sachen Mathematik Platz zwölf, ist also abgerutscht.

tai Tagesspiegelin juttu

der frühere Spitzenreiter Finnland schwächelt.  

Interessanterweise ist der frühere Pisa-Sieger Finnland teilweise stark abgesackt, in Mathematik mehr als zwanzig Punkte, also gut ein halbes Schuljahr.

tai Spiegel

Für ein geteiltes Echo dürften die Pisa-Ergebnisse in vielen Ländern sorgen, die in der Schuldiskussion traditionell als Musterbeispiele genannt werden: Finnland, Australien, Neuseeland. Sie sind zwar immer noch gut, haben sich aber im Vergleich zu früheren Erhebungen verschlechtert.

tai NDR:n Tagesschaun radioraportti, jossa Kristan kommentteja lainataan ja ilmeisesti jotain Opetushallituksen edustajaa, joka syyttää keskittymisvaikauksista uutta teknologiaa.

Sveitsissä Tagesanzeigekin iloitsee otsikolla Pisa-Studie: Schweizer Schüler überholen die Finnen
Wiener Zeitung on erikseen tehnyt Ruotsista ja Suomesta lyhyen  jutun

Bisherige Musterschüler sind enttäuscht

Ulmissa on hieno leipäkultuurin museo. Aikuisten pääsylippu on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen 3,5 eur.
Museon yhteydessä on pieni, mutta edullinen museokauppa, jossa ei tosin leipää myydä.


Alakerrassa oli joululeivonnaisten näyttely.
Toisessa kerroksessa yleissivistävää asiaa, miten viljasta tulee leipää. Esitellään viljalajit ja eri myllytyyppien periaatteet.


Leivän valmistamisen historia ulottuu tuhansien vuosien takaa ja jyvien syömisen ja puuron keiton vielä pidempään.


Kuvassa Pompeijin (n. 200 eKr) orjat pyörittävät uunin lähellä myllyä. Leivottiin siis hyvin tuoreesta jauhosta.

Egyptissä oli leipominen kehittynyttä ja siellä leipä toimi palkan mittarina. Museossa oli myös joku pieni egyptiläinen hauta-arkku, jonka sisällä on viljan siemeniä.

Taloilla tai kylällä saattoi olla yhteinen leivinmökki.


Leipätiedotuksen mukaan ensin keksittiin paahtaa jyviä ja keittää niistä puuroa. Kuumalle kivelle joutunut puuro paitui kakkaroiksi (der Fladen tarkoittaa myös lehmänläjää suom. huom.) ja osoittautui hyväksi evääksi. Tarina orjan vahingossa keksimästä leivän kohottamisesta mahtaa voida kyseenalaistaa. Sivulla on myös leivänhistoriaa Suomessa lyhyesti.

Seinällä oli myös havainnoillinen kuva maatalouden tehostumisestä. Vuonna 1900 maanviljelijä elätti itsensä lisäksi kolme henkeä (lienee viljelijän perhe jotenkin pois laskuista tai sitten ei kaupungit voisi olla mahdollisia?), 1950 kymmenen henkeä ja 2005 142 henkeä.


Maanviljelijät, tehkää velvollisuutenne! Kaupungeissa on nälkä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen lama ja poliittinen tilanne tuotti leipään liittyviä julisteita runsaasti. Luonnollisesti sotatilanne oli kahta kauheampi. Näytteillä oli myös saksalaisia leipäkortteja.

Bolsevismi tuo nälän ja kurjuuden (ylin juliste) ja synkästä yöstä toipumiseen leipään ja onneen tarvitaan työtä.


Sodan ajalta oli vaali ja valistusjulisteita, miten puolue X tuo leipää ja miten leipää pitää säästää sotilaille.

Järkyttävä Leningradin piiritys (8.9.1941-18.1.1944) oli esitelty melko laajasti päiväkirjamerkinnöin ja joinakin kuvina.
Piirityksessä kuoli siviiliväestöä n. 800'000 henkeä. Ravinnon puutteen lisäksi vaivasi lämmön puute ankaran (-35) talven aikana. Päiväannos oli pienemmillään 125 g leipää.
( Kuten tunnettua Suomi jäi asemasotaan vanhalle rajalle eikä Saksa onnistunut murtamaan kaupunkia 900 päivän saarron aikana. Suomenkielisen Wikipedian osapuolina ovat hakaristi lippu ja punalippu, mutta englannin kielisellä sivulla Suomenlippu ja Mannerheim on hakaristilipun kanssa samassa sarakkeessa. Radio-ohjelman mukaan Yleisradio oli tilannut jo Paasikiveltä valloituksen johdosta puhekin. Se pidettiin piilossa pitkään sattuneesta syystä.)

Lontoon pommituksista 1940-41 käytetään nimitystä The Blitz.
57 peräkkäistä yötä pommitettiin. 40'000 siviiliä kuoli.
Kolmannessa kerroksessa on asiaa maailman leipätilanteeseen ja nälänhätiin liittyen.
Suomen Kuivalehden tilaston mukaan maapallolla tuotettiin 339 kiloa viljaa ihmistä kohti v. 2008 ja nälkää näkeviä on 1,02 miljardia. Suomen leipätiedotuksen mukaan nälkää näkee 800 milj. Viljantuotannon kasvu on pysähtynyt vaikka ei väkiluvun (näyttelyssä oli enemmän tai vähemmän oikeaa lukua tikittävä laskuri). Siellä oli myös valistustaulu, miten viljelysmaan määrä vähenee niin alaa kohti kuin erityisesti henkeä kohti. Kun 1960 oli henkeä kohti peltoa 0,44 hehtaaria niin 2025 luku on 0,17.

Viljasta menee eläinten rehuksi 40%. Samalla viljelysalalla, jolla saa kilon lihaa, saisi likemmäs 10 kg palkokasvien proteiinia.

Hendrik de Clerckin 1620 maalama taulu Mannalese. Die Lese on viininkorjuu ja tarkoittaa myös lukemista tai valittuja teoksia substantiivinä. Suomen "leseet" on saksaksi die Kleie.
On metkaa huomata, että saksassakin käytetään manna sanaa. Taivaalta satoi mannaa kun Herra jelppasi Egyptistä pakenevia israelilaisia 40 vuoden autiomaa retkellä (kts. Wikipedia).