Rinaldo

Tämä Händelin ohjaus oli ihan hyvällä maulla tehty.
Glyndebournin ohjaus on Youtubessa. Hieman modernimpaa..

Oopperan ehdottomasti kuuluisin aaria on Almirenan Lascia chino pianga, jota aaria gaalakonserteissakin voi kuulla. Sen hän laulaa vihollisen vangittuna. Kts. kuvat  (ylin rivi oikean puolisin).

Linkin videon kohtaus on Farinelli elokuvasta, joka siis oli kastraattilaulaja. Kontratenori olisi kyllä kelvannut minulle, mutta kuten viime kerralla Virossa, oli housuroolissa naissopraano. Kapellimestari Andres Mustonen soitti tuossa aariassa viulua, mikä kyllä kuulosti aika erikoiselta ratkaisulta, mutta..

Esiintyjäkaarti vaikutti hyvin virolaiselta ja mukana oli pari venäläistäkin nimeä. Taso oli ihan riittävä.

2 eur ohjelmakirja ei ole hinnalla pilattu. Englantia on yksi aukea (juoni) ja loput on viroksi, josta ottaa riittävästi selvää.

Väliaikatarjoilukin on 50% Suomen Kansallioopperanhinnoista. Permantopaikan liput yli puolet edullisempia.

Rinaldo on ritari, jolle luvataan ristiretkeä vetävän Goffredon tytär Almirena, mikäli hän voittaa taistelun. 

Itäpuolen liigan johtaja Argante tulee pyytäämään kolmenpäivän rauhaa, johon suosutaan. Hänen rakattejattarensa on Armida, joka noita ja kuningatar siis samassa pakettissa.

Armida kaappaa Almirenan.  Kuningas, veli ja Rinaldo aikovat hakea apua kristityltä taikurilta. Seireenit huijaavat Rinaldon mukaan veneeseen ja hänkin joutuu vangiksi. Armida tietysti rakastuu häneen. Hän muuntautuu  Almirenaksi, mutta Rinaldo huomaan jekun.

Almirenaa vahtinyt Argante, joka on Armidan heila menee kuitenkin taas viettelemään Almirenaksi muutautunuttta Armidaa, joka tietysti ottaa ja suuttuu.

Taikavoimat saaneet kuningas ja sen veli saapuvat Admidan palatsiin pelastusretkelle. 

Pelastus onnistuu, mutta sota syyttyy. Ristiretkeläiset voittavat ja Rinaldo ja Almirena saavat siis toisensa. Vastapuoli myöntää tappionsa ja kuningas armahtaa heidät.

Lauantaina BR Klassik lähettää Metin Herttua siniparran, joka oli Kansallisoopperassakin,  ja Tsaikovskyn Iolanta-oopperan.

Rahvas jonottaa naulakolle. Sali oli tietysti täynnä.

 Rahvusoperan salia ja erityisesti kattomaalausta esittelin paremmin kun edellisellä kerralla kävin Händel-oopperaa kuuntelemassa.

Noppia käytettiin mm. loppusodassa, joka toi mieleen risk-lautapelin kun siinä oli pieniä kanuunoitakin. Punaisten strobovalojen välkkeessä kiväärillä (länsi) ja sapeleilla (itä) varustetut tusina lapsisotilasta tappoivat toisensa. Madeassa kuoli kaksi lasta ja tässä jo reilu tusina.