Herr Winterl

Martti Talvelan syntymästä tulee 4.2. tasavuosia.  Hiitolassa 1935 syntynyt Talvela varmasti antoi kaiken sydämmestään Karjalan kunnailla lauluun.Hän hävisi jossain "suosituin karjalainen" äänestyksessä täpärästi Johannes Virolaiselle.

Yle ystävällisesti tarjoili harvinaislaatuisen dokumentin vuodelta 1970-l. alusta TV-ohjaaja Hannu Heikinheimo on opiskellut Sibassa ja tehnyt oopperaohjauksiakin. Myös BBC:n kuvausryhmä kävi Anttolassa katselemassa halonhakkuuta, saunomista ja avantouintia. Toinen kuuluisampi Heikinheimo oli Talveloiden perhetuttu ja toimitti elämänkerrankin. Hako nyt on tietysti kirjoittanut kirjan. Siinä on paljon enemmän elämänkertaa mukana kertoen lapsuus ja opiskeliaikoina tehden selvää mm. nyrkkeilyurasta ja miten hän alkoi laulamaan mm. Hannu Heikkikänkin avulla. Kohta irtosikin Klemetti-opiston laulukisojen voitto 1959 ilmeisesti.

 Annukka Talvelan Aina on polku eessä (1999) on myös hyvä kirja.

Kuten dokumentistä käy ilmi, on Talvela esittänyt kovasti mielellään ja hänen tulkinnat arvostettiin jopa Saksassa. Gute Nacht.  Don Carloksen bassoroolit ovat tietysti hänen ominta aluettaan. Heikinheimon kirjassa käy ilmi, että hän saattoi samassa tuotannossa laulaa vaihdellen Filipin että inkvisiirrorin rooleja. Tuossa videossa on kirjasa usein esiintyvä basso. Christoffia hän ei sen sijaan ollut tavannut ja 1977 Talvelan sairastuttua Hgin juhlaviikoilla Christoff pyydettiin hätiin, mutta Hgissä hänelle oli selvinnyt, että onkin varamies, ja vaati 100% palkkionkorotusta isoon palkkioonsa, johon ei suostuttu. Hän lähti Roomaan valittamaan, miten häntä oli kohdeltu. Talvelan sairasteluja on pitkä liuta.

Ylen Elävässä arkistossa on Viimeisten kiusausten pätkä. Viimeiset kiusaukset (1975) muuten esitetään Kouvolan Kirkkopäivillä toukokuun lopussa. Heikinheimon kirjassa valtaosa tekstistä perustuu Talvelan kirjeisiin erityisesti ystävälleen urkuri Savolaiselle, joka oli kanttorina häissäkin 57. Kirjassa on omistettu monta sivua Boriksin menestykselle ja sen vaatimalle omistautumiselle. Talvela kuvaa miten hän kerrankin näytöstä seuraavana yönä heräsi painajaisiin ja sai nukuttua vain pari tuntia.  Hän oli verrannut samankaltaista eläytymistä Paavon roolissa, jonka Kokkonen teki Talvelaa ajatellen (ensin siitä piti tulla baritonirooli). Boriksella oli omantunnon painajaisia ja Paavolla synnintunto.

Kansallisbiografiassa on pitkä teksti. Siinä on oiva esimerkki, miten Kansallisooppera on töpeksinyt. Tulee mieleen Hampurin seurakunta, joka ei ottanut Bachia kanttoriksi. Kirjasta sai sellaisen käsityksen, että Talvelat asuivat Saksassa Berliinissä ja Hampurissa yhteensä 17 vuotta. Mynssenissä toki keikkailtiin paljon.Bayreuthikin tuli monena kesänä tutuksi kunnes Talvela pahoitti Wagnerin mielen valitemalla Anttolan kesäloman noiden sijaan.

Kotimaan politiikka työllisti ulkomailla asuessakin. Ensinnäkin Savonlinnan oopperajuhlat ja erityisesti sen taloudellinen tilanne ja sadekatos. Toisena sitten Kansallisoopperan johtajakriisit sekä uuden oopperatalon saaminen, joka nyt ei ihan 70-luvulla edistynyt.. Kirja loppuu vuoteen 1978.

Areenassa on soivan joulukalenterin luukku, jossa on kirppulaulu. Siitä laulusta kyllä yleensä tulee Salminen mieleen.

Yle Radio 1 raaski soittaa melkein tunnin Talvelan musiikkia 4.2. Tunnin oopperalähetykset ovatkin harvinaisuus Ylellä. BR Klassikilla on joka päivä.  Kyllä tuossa konsertissa olennaiset biisit ovat. Ainoa yllätys oli tuo Haydn. Ikivhreista Verdin Requiemin Talvelan ja kumpp. esittämänä on soinut monta kertaa. Confutatis osa.  Irwinin lisäksi hän toki esiintyi paljon Gothonin kanssa.

Klassista kahteen - Martti Talvelan äänitteitä
J. Haydn: Simonin aaria orat. Vuodenajat (Wienin sinfonikot/Karl Böhm).
Wagner: Dalandin aaria oopp. Lentävä hollantilainen (RSO/Jussi Jalas).
Kilpinen: Tunturilauluja (Irwin Gage, piano).
Verdi: Filipin monologi (RSO/Jussi Jalas) sekä Suurinkvisiittorin ja Filipin kohtaus oopp. Don Carlos (Filipinä Nicolai Ghiaurov, Covent Garden -oopperan ork./Georg Solti).
Musorgski: Boriksen jäähyväiset ja kuolema oopp. Boris Godunov (RSO/Leif Segerstam).


Yhtä pitkään konserttiin pystyi myös Baijerin radio Cantabile, jolla on myös juttu aiheesta netissä.

Martti Talvela zum 80. Geburtstag

Als "sanfter Hüne" wurde er in der Presse gern tituliert, um den scheinbaren Gegensatz zwischen seiner riesenhaften Statur und seiner sensiblen Ausdruckskunst auf den Punkt zu bringen.

"Nur" Sänger zu sein, genügte dem visionären Künstler und verantwortungsbewussten Menschen Talvela dennoch nie: Er engagierte sich energisch in der finnischen Musikkultur, leitete die Opernfestspiele in Savonlinna und betrieb nebenbei auf einem Bauernhof in Ost-Finnland ökologische Landwirtschaft.

Siellä on tuttuja bassoaarioita Osminilta ja Greminiltä sekä laulu Fråuhlingstraum Winterreisesta. 
Don Giovanniinkaan tuskin parempaa komtuuria olisi löytynyt. 

Risto sentään muisti ajankohtaiset viikonaiheet ja soitti Marttiakin.