Nämä kuvat ovat Tallinnasta, kun ei ole Tartossa ollut asiaa.
Viime viikolla usea henkilö oli kaksi peräkkäistä iltaa Alminsalissa saaden liki 6h vironkielen intensiivikurssin. Katsomossa oli myös paljon viroa puhuvia. Vierailulla oli Taron Vanemuine.
Myös Höblan Granberg oli katsellut molemmat esitykset kun taas Hesari vain ensimmäisen Shakespearin näytelmään löyhästi pohjautuvat Keijukaiskuningattaren. Jos joku piti Teemalta monesti tullutta ranskalaisversiota siitä modernina niin olisittepa nähneet tämän.
Mukaan oli sotkettu mm. intialaista kamaa. Ennen kaikkea pääosassa olivat workhopin tikkaat ja erilaiset nivelhärvelit. Välillä lauletaan roikkumassa ilmassa ja pyörimässä pää ylösalaisin. Ohjaaja Pepaljajev käyttää sanoja "kineettinen ja konseptuaalinen".
Etenkin alussa on liikaa tekstiä ja liian vähän musiikkia. Tämä olikin puoliooppera. Loppua kohti meno parani. Mukana on myös tanssijoita. Ohjaaja onkin nykytanssiryhmän johtaja.
Tässä on valokuvia kummastakin esityksestä. Riihiukon videon vingutusta en muista kuulleeni. Sen säveltäjä on Tauno Aints. Sitä kyllä kelpasi kuunnella. Ohjaus oli erinomainen. Kuolleita hetkiä ei syntynyt. Lavasteina Riihiukossa olivat lähinnä pakkauslavoitsta tehdyt elementit, jotka toimivat ihan hyvin.
Libertto pohjautuu 1970 syntyneen Kivirähkin suosiota saavuttaneeseen kirjaan. Suomalaisia kirjablogeja löytyy monia. Humoristista ja rankkaa kielenkäyttöä. Ohjauksessakin oli saatu brutaalimaalaiselämä kuvattua.
Virolaista erikoisuutta tuo mukanaan kratit, joista toinen on kuin punainen porkkana ja on pitkä kun sillä on modernit tekojalkaproteesit. Kova juomaan viinaa. Toinen puolestaan on lumiukko, joka lopussa sulaa ja sieltä pomppaa punainen mies. Siitä tulikin mieleen että paholainenkin jyrisee kaiuttimista monta kertaa kun riihiukko vahingossa manailee. Sielujen päivänä puolestaan saapuu luurankomaisia henkiä. Ruttoa esittää ranskalaisvivahteinen tyttö. Se saadaan näppärästi harhautettua pistämällä housut päähän, mutta onneksi ohjaaja oli keksinyt, että ihmisillä voi olla kahdetkin housut. Ohjaaja itse laului Riihiukon roolin hienosti. Laulajissa ei ollut valittamista. Pari taisi olla kummasskain mukana. Kapellimestari oli eri. Yleisö antoi runsaat suosionosoitukset.
Virolaista erikoisuutta tuo mukanaan kratit, joista toinen on kuin punainen porkkana ja on pitkä kun sillä on modernit tekojalkaproteesit. Kova juomaan viinaa. Toinen puolestaan on lumiukko, joka lopussa sulaa ja sieltä pomppaa punainen mies. Siitä tulikin mieleen että paholainenkin jyrisee kaiuttimista monta kertaa kun riihiukko vahingossa manailee. Sielujen päivänä puolestaan saapuu luurankomaisia henkiä. Ruttoa esittää ranskalaisvivahteinen tyttö. Se saadaan näppärästi harhautettua pistämällä housut päähän, mutta onneksi ohjaaja oli keksinyt, että ihmisillä voi olla kahdetkin housut. Ohjaaja itse laului Riihiukon roolin hienosti. Laulajissa ei ollut valittamista. Pari taisi olla kummasskain mukana. Kapellimestari oli eri. Yleisö antoi runsaat suosionosoitukset.
Molemmat esitykset oli kätevästi pistetty samaan kätevänkokoiseen ja tyylikkääseen ohjelmalehtiseen, joka ei maksanutkaan juuri mitään.
Artella on videotheekissään mm. peräti kolmisataavuotisen Pariisin Koomisenoopperan gaala.
DR:n ja NRK:n oopperaillat. SR:n Live Operassa on mm. joku ihmeen Rossinin Greve Ory.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen