Kirkkomusaa

Tapiolan kirkossa oli maanantaina laadukasta a capellaa, kun papat antoivat konsertin. Tämä on ihan luksusta, sillä ne olivat vasta keväällä Viherlaaksossa. Myös nyt kuultiin leppäkerttulaulu, mutta valitettavasti baijerilais-rakenteinen kaveri ei ollut nyt mukana.

Papoilla oli uusia virsisovituksia sekä muutama negrosprirituaali. Kenties vuoden kuluttua on uusi levy ulkona. Äänitys kuulemma kesän kynnyksellä. Kukaan ei Suomessa esitä virsi yhtä svengaavasti foniatri Juha Vintturin tartuttaman hyvän fiiliksen ja pepsodenttihymyn. Hän lauloi useissa lauluissa soolot mikrofoniin.

Fugalta / kirjastosta löytyy aiempia  CD:itä, jos ei ole tuttu.

Laajasalon propagandavideo . Alppilan kirkkoon on tulossa polkupyöräverstas, joka kunnostaa pyöriä, joita laitetaan alueelle vapaastikäytettäväksi.

Päivystävä kirkkoherra ehti viikolla ainakin A-studioonkin ja Ali & Husu Showhun.

 Dt-Fi Chor & Orchester, kanttori Laineen johdolla. Kuoro pärjäsi jälleen hyvin. Toki naisia on aika paljon.

Saksalainen kirkko oli rappelvoll, kun oli kirkon 150-vuotisjuhlakonsertti (ilmainen) torstaina. Ohjelmistossa oli Vivaldin tunnettu Gloria. Tapiolan kanttori, joka oli saksalaisen seurakunnan vartavasten palkattu ensimmäinen kanttori aikoinaan, soitti Bachin Toccatan ja Fuugan D-duuri. Että tuota jaksaisi kuunnella pitäisi olla katedraaliurut ja Richter-tasoinen soittaja. Sinänsä Saksalainen kirkko on erinomainen paikka tuollaisille barokkikonserteille. Kiinnostavammassa puolikkaassa oli Bachin kantaatti BWV 69 Lobe den Herrn, meine Seele, jota en liian usein ole kuullut.

Mukana oli neljä solistia. Hedvig Paulig on vastaavissa konserteissa ennenkin mukana. Nyt oli myös altto Tuula Paavola, passiokonserteista tuttu tenori Niall Chorell mukana ja baritoniksi useimmiten tituleerattu Pelkonen laulamassa pari bassoaariaa, jotka ei ole erityisen helppoja: välillä on paljon kirjaimia lyhyessä ajassa ja välillä taas joku kirjain jää soimaan. Vatinee johtajalta aikamoista tempon hallintaa. Onneksi oli teknisesti taitava laulaja selvittämään kuviot.

 Konsertin Bach-teoksesta on iso juttu Gemeindebriefistä ja samalla aukeamalla on mainos myös 21.11 harvinaisesta fortepianokonsertista.

Eipä mennyt tempot oikein optimaalisesti viime sunnuntaina Musiikkitalossa vierailleelta barokkigurultakaan. Hyvä, että sai sanoista selvää. Tuli Peter Schreier sing Bachia ikävä, jossa hän laulaa samalla sävelellä.  Konsertti tuli myös radiosta. 

Ideana oli ilmeisesti näyttää, miten Bach sävelsi myös  maallista musiikkia (tosin sävellyksiään kierrätten osittain) ja lähellä barokkioopperaa olevaa musiikkiakin ehkä, mutta voitaneen todeta että oli parempi ja maestro kirkkomusiikin saralla. 

Tiistaina Pelkonen ja Liedien säestäjä Alakärppä olivat Leppävaarassa. Heidän Virsi-levyä oli myynnissä. Se toki on ollut jo kauan.

Konserttiohjelmassa ei ollut Sibbaa vaan alkajaisiksi tarjoiltiin Wolffia, joista pari viimeistä kuulosti oikein kivalta Auf ein altes Bild ja Schlafendes Jesus Kind. Joissain kappaleissa kuuli useieden Lied-laulajien t-päätteisten sanojen T-sylkemistä, mihin en tule tottumaan.

 Merikantoakin oli ja Merellä hitti kirvoitti ylimääräiset aplodit. Haudoilta op. 74 oli ajankohtainen tietysti ja hyvää yleissivistystä. Mukana oli kolme negrospirituaalia, mutta niistä jäi vähän konzertante Ausführung fiilis. Väkisin tulee miettineeksi maestro Hynnistä ja hänen tulkintakykyä heittäytyä. 

 Ei voi valittaa, ettäkö marraskuu olisi musiikillisesti tylsä, kun pelkästään yksi  kirkko tuottaa tämmöisen määrän konsertteja.

17.1.2015 klo 12 Papat ovat Leppävaaran kirkossa, mutta jo 16.11. Espoon Tuomiokirkossa klo 17.