Optista taidetta

 Emmassa on hieman psykedeelinen meininki nyt avautuneen Vasarelyn ( Győző Vásárhelyi, 1906, Pécs -1997, Pariisi)  näyttelyn johdosta.   Osa töistä on optisenilluusion kanssa leikkiviä.
Etenkin alkuvaiheen työt ovat tyypillisiä abstrakteja töitä, joista ei voi arvata kenen tekemiä ne ovat.


Näyttely on ihan sellainen kuin modernin taiteen museoon olettaa saattaa. Erikoinen. Keskikokoinen.

Mielenkiintoisinta museossa ovat tällä hetkellä Jaakko Mattilan teokset, jotka sopivat erinomaisesti Vasarelyn näyttelyn viereen. Vahinko vaan, että Mattilan näyttely loppuu jo marraskuun alussa, kun Emman museon oman kokoelman osan uusi ripustus osassa näyttelyä avautuu vasta marraskuun lopussa. .

 Taitelija time lapse -kameran edessä. "Musiikki" soi taustalla.

Näyttelyssä on 50 min Ylen 80-l. dokumentti taiteilijasta.

Museo on keksinyt hands on  OP-taidetta.

Optisia illuusioitahan on kirjoissa ja kansissa vaikka kuinka. 

Emman vuoden innovaatio on A6-kokoisen näyttelyoppaat, joka maksaa vaivaisen 2 eur. Sisältää runsaasti värikuvia.

Voi hyvin uskoa, että Pompidou-kulttuurikeskus on avattu 1977. Nimi on tietysti aloitteen tehneeltä presidentiltä. Wikipedia-sivun mukaan Metzin kaupungissa on sivukonttori.

 Nämä alla olevat kuvat eivät ole Emmasta vaan Pompidousta, joka on ihan maineensa veroinen museo (yllä), josta on myös teoksia Emman näyttelyssä lainassa monen muun museon lisäksi. Unkarista on monet, jossa hänen nimään kantava museokin on. Unkarissa ja Aix-en-Provancessa on myös museot.

 Voi miten huonossa kunnossa tämä museo on.

Tulee mieleen ihan autoromuttamon kuutio.

Aallon leoptuolit eivät itseasiassa ole museon ainoat suomalaiset taideteokset...

Kts. kuva.