Buchmesse

 Hgin saksalainen kirjastoyhdistys lähettää joka vuosi erinäisista artikkeleista kootun kokoelma.

Sunnuntaina päättyi Frankfurtin kirjamessut. Sunnuntain Hesari ja Höblä summeerasivat tapahtumaa.  350000 kävijää.

Kirjailijoita oli 60 kuten Oksanen, M.A.N., Lander.. Ja tietysti tango-orkesteri, ettei sekään klisee jäisi väliin.

Suomi olisi mukamas mainittu 5000 median jutussa.

Puolet Suomen messujen 4 Meur kuluista tulee yksityisistä lähteistä.

Suomi oli siis tänä vuonna Frankfurtin kirjamessujen teemamaa. Iskusana oli FINNLAND, COOL.  ja näytti olevan kovin sinitaivas-teemainen. OKM:n tiedotteen mukaan:
- Kaudella 2013–2014 ilmestyy yli 130 suomalaisen kirjallisuuden käännöstä saksaksi. Messuilla taisi olla tosin kuutisen sataa kirjaa eli eivät ne kaikki olleet uutuuksia.
-  Suomen Kustannusyhdistyksen koordinoimalla osastolla on mukana ennätykselliset 37 kustantajaa Suomesta.

Niinistön puhe oli kuulemma vähemmän poliittinen kuin kirjailija Oksasen, jonka kirjaa "Als die Tauben verschwanden" n-tv:n juttu käsittelee. Aiemmat kirjat ovat saksalaisilta nimiltään "Stalins Kühe" 2003 ja "Fegefeuer" 2008. Jälkimmäisen tiimoilta hän itse kävi Münchenin Literatushausissa kertomassa kirjastaan. Tulkkaus oli saksaksi.
n-tv:n toinenkin sotaan liittyvä juttu oli suomenruotsalaisen Philipp Teir (s. 1980) Winterkrieg kirja, joka on perhedraamaa Helsingissä.

Saulin puheeseen liityvästä jutusta oppi kivan tilastotiedon:

derzeit haben rund 400 finnische Unternehmen ihren Sitz in Deutschland und 
200 deutsche Unternehmen sind in Finnland ansässig.

Aalto-yliopistolla oli rooli messujen "sisustamisesta" ja olipa siellä joku mobiilipelikin.  Perjantaina Kultakuumeen keskellä oli raportti aiheesta.

N-tv:n mukaan Suomessa ilmestyy 10000 kirjaa vuosittain. Muumien jälkeen jutussa ylistetään Ville Tietäväisen sarjakuvaa marokkolaisesta, joka joutuu orjaksi hedelmäplantaasille. Ilmeisesti niin torjunta-aineet kuin ilmastonmuutos saavat myös huomiota.
Suomi-aiheisen sarjakuva albumin oli taiteillut kymmen eri henkilöä. Ville Ranta on ollut luomiskertomuksen kimpussa.
Hyvä joka tapauksessa, että saksalainen media huomasi edes jotain 2. maailmansodan ulkopuolelta.. 

20 vuoden kääntäjäkokemuksen omaava herra Moster keskusteli Suomen ja Saksan eroista ja suositteli Raittilan ja Jalosen romaaneita.



FAZ jopa kirjoitti jotain kirjoista ja Suomen kirjallisuuden historiasta lyhyesti.
Huomiota sai Katja Ketun (s. 1978) romaani Kätilö, joka on jo vuodelta 2011, mutta kun aiheena oli natsiupseeri ja sen suhde suomalaiseen kätilöön sodan aikana. Romaanin käännöksen nimi on "Wildauge".

abverlangen = vaatia jotain joltakin
verflossen = kulunut (aika)
Rocksaum = hame
gutdotiert = sujuva

FAZ julkaisi juuri pitkän jutun Wehrmacht Kinder in Finnland. Jutussa pääosassa on 89-vuotias suomalaisnainen, joka 19-vuotiaana tuli raskaaksi saksalaissotilaalle. Niillä oli naisten keskuudessa hyvä maine: kotimaisia sotilaita pidettiin metsäläisinä. Kyseinen rouva oli ollut suomalaisen kanssa myöhemmin 35-vuotta naimisissa, ilman että oli kertaakaan sanonut rakastavansa häntä, kun saksalainen oli sanonut sen joka päivä. Historioitsijana toimiva ex. upseeri Airio kertoo, miten saksalaisten vetäytyminen alkaa hyvässä hengessä, mutta Stalinin 14 päivän aikaraja ajaa kahakoihin ja saksalaiset alkavat polttamaan rakennuksia. Saksalaisten kanssa ystävänä oleminen on tabu ja naiset joutuvat salaamaan lapsiaan. Lapsi lähti koulun jälkeen Saksaan ja halusi etsiä isäänsäkin, josta ei tosin haluttu puhua. 

Bertol Brechtiäkin lainataan: Schon Bertolt Brecht stellte 1941 in seinen „Finnischen Landschaften“ fest, dass die Finnen in zwei Sprachen schweigen. Und eine Volksweisheit lautet: „Der finnische Mann spricht nicht, und er küsst nicht.“  

Postinkantaja ei halunnut viedä kirjeitä mukanaan. Tytär asui isovanhempien luona seitsenvuotiaaki eikä hän sopeutunut äitin  uuteen perheeseen jälkeen päin.

Lapista kotoisin oleva Berliinissä asuva Irja Wendisch julkaisi 2009 kirjan sotalapsista.

Hgin yliopiston tutkija piti Ketun kirjaa liian yksipuolisena.

Romanin Maamme-kirjakin oli messuilla mukana.

Maanantain Kultakuume haastatteli kolme päivää messuilla ollutta WSOY:n henkilöä.
 
Saksalainen äänirunoilija oli asunut Suomessa ja sittemmin rakentanut saunan entiseen paloautoon. Vahinko vaan, ettei jutussa ole kuvaa.


Titanic-satiirilehden (jos joku muistaa Pahkasika-lehden) juttu vaatisi hieman Ssksa kulttuurin tuntemusta (mainost-TV:iden katsomista myöten)

P.S
Schirnissä on nyt Schjerfbeck näyttely.  Kts. hieno traileri. Webbi-sivukin on hieno.

Fotografier Forumissa on suomalaisten nykyvalokuvaajien näyttely.