Maaliman suurin kylpyhuone.
Rouvali ja Heiskanen olivat Kultakuumeen haastateltavana (10:45 alkaen). Ohjauksessa oli myös koreografi mukana. Kuorolla ei ollut jälleen helppo tehtävä.
Ohjaaja tunnusti soveltaneensa librettoa. Heiskanen siirsi ensinnäkin tapahtumat 1900-l alkuun Espanajan ja Italian sotiin. Välillä oli mustavalkoisia videopätkiä.
Liikaa siihen paikkaan ja aikaan ei kannata rasittaa päätä muutenkaan sillä se alkuperäinen libretto on aika onneton vaan pääpaino on henkilöiden suhteissa. Ruumiita tulee kolme sillä Alvaro jää henkiin. Vielä ennen kuolemaansa kaksintaistelun seurauksena veljeään halaamaan mennyt Eleanore saa puukosta. Edellisessä näytöksessä tosin Alvaro ja Don Carlo olivat ehtineet laulamaan ystävyysduettoa vähän kuin Helmenkalastajissa. Sotilasleirin musiikki tuo mieleen Carmenia tai Rykmentintytärtä.
Ohjaaja Kari Heiskanen ja Johanna Rusanen antoivat muutaman kommentin Ylen uutisessa. Tampereen alueuutisissa on myös haastattelu ja näkee myös itse oopperaa. Kuulemma herää viimeistään kranaatinheittimiin. Se sotakohtaus oli kyllä ainutlaatuinen ja ohjauksen huippukohtia.
Ohjaajan pointti oli, että yksilön valinnoilla on vaikutusta. Jutussa on juoni tiivistetysti: Koko vyyhti alkaa kuitenkin vahingosta. Isä kuolee tyttären rakastajan pistoolin vahinkolaukaukseen ja kostokierteen jälkeen koko perhe tuhoutuu.
Rusanen ja Pohjonen yllättivät mukavasti, mitä nyt alussa oli vähän lämpeämistä. Eleanoran osa on kummallinen, kun se melkein saa yksikseen lauleskella. Yksi esimerkkiaaria Pace, pace mio Dio tai kun hän vetäytyy erakoksi munkkiluostarin luolaan. Alvaro saa sentään laulaa klarinetin kanssa. Preziosillaa esitti hienosti Niina Keitel. Se oli vähän semmoinen carmenmainen hahmo, vähän La Traviataan viittaava myös. Jollain taikavoimalla se tässä ohjauksessa kaatoi porukkaa. Ihan ei kaikki Heiskasen kuviot auenneet. Don Alvaron vahingossa surmaavan Markiisin poika on kostonhimoinen Don Carlo di Varga. Se oli hyvä bulgarilainen, kuten pappi Padre Guardiano. Herrat heittävät keikkaa METissä ja Savonlinnassa (Falstaff), että maailman luokan laulajia. Myös Fra Melitonea esittänyt Heikki Kilpeläinen oli uusi tuttavuus. Hän on laulanut ulkomailla.
Rouvali heilutti puikkoa vilkkaasti ja vilkutteli tikulla yleisölle montusta sekä aploderasi laulajille yleisön mukana. Oopperan alkusoitto on orkesterin bravuurikappale.
Näyttämö oli paikoin aika paljas. Musta lattia koreografia teippauksineen häiritsi etenkin parvelle.
Ensi vuoden ooppera on Pohjalaisia. Parempi valinta kuin Jyväskylän kahden vuoden kuluttua tuleva Carmen.
Ville Rusanen tulee Jussiksi. Hän on erikoistunut vaikeisiin suomalaisiin rooleihin.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen