Tekniikanpäivät

 Porthania Tuomiokirkon naapurissa.

 Suomessakin on 200-300 terveysteknologiaan liittyvää yritystä.

 Tekniikan päivät ovat vuorovuosina paljon pidemmän Tieteenpäivien kanssa.

 Kun tiedetään lääkkeiden, sairaudet ja ihmisten ominaisuuksista kuten geeneistä tai solulinjoista niin voidaanko matemaattisten mallien avulla ennustaa lääkkeiden tehoa tietylle henkilölle? Muun muassa tätä Hgin liopiston ja Aallon yhteisessä HIITissä tutkitaan.
Naturen juttu huhtikuulta henkilökohtaisesta lääketieteestä.

Elisa Appelsiinin blogista voi lukea trendeistä ja innovaatioista. Tämän esityksen aiheena oli kännykän tai muun päätelaitteen kanssa verkkoon liitetty astmamittari, jonka ansiosta vältetään paperille kirjoitus ja hoitohenkilökunta näkee reaaliajassa mittaustulokset.

Asioiden Internetissä laitteisiin tulee verkkoyhteys. Tällöin tietoturvariskitkin kasvavat. Avainasemassa on myös yhteensopivuus.
Alustataloudessa on datan ja palveluiden intergraattoreita tiettyjen rajapintojen kautta. Eri yritykset ja toimijat voivat muodostaa yhteisen ekosysteemin, joka motivoi datan avaamiseen ja alustan kehittämiseen.
Esimerkiksi Kanta palvelu integroi eri lähteistä omaa terveystietoa (MyData). Esiemerkki yhden yrityksen alustasta on  Applen HealthKit ja ResearchKit, jolla käyttäjä voi osallistaa oman datansa tutkimukseenkin.

Edelleen hot on tietysti big data eli miten vaikka ihmisen geenitietoa käytetään hyväksi sairauksen ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen diagnostikkaan.

(Nykyisin kun terveydenhuolto keskittyy sairauksien parantamiseen eikä ennalta ehkäisyyn. Terveellisissa elämäntavoissa on haastetta.)

Robotisaatio on myös hottia mm. EU-rahoituksessa.
Koneoppimisella ja tekoälyllä tarkoitetaan erilaisia algoritmeja, joilla tiettyihin syötteisiin osattaisiin reagoida oikealla tavalla. Osa menetelmistä perustuu opettamiseen, kun ei suoraan osata kaavaa kirjoittaa.
Ehkäpä itseohjautuvat autot on tämän hetken parhaimpia esimerkkejä.

IBM:n Watsonista oli myös esitys. Sillä on taitoa pärjätä vaikka tietokilpailuissa, kun se osaa analysoida tekstimassoja fiksusti. KL:n mukaan sitä käytetään jo sadan eri yrityksen palveluna. Asiakaspalvelu ja erilainen datamassojen analysointi ovat esimerkkejä. Ehkä pian robotit ovat senkaltaiseen älyyn yhteydessä verkon yli nyt ainakin.

Suomessakin tutkitaan, miten tehdä parempia käyttöliittymiä, joita on maailma pullollaan.
Tulevaisuudessa nekin alkavat mukautua yksilöllisiin tarpeisiin paremmin.